Maitorasvat vai "Mäkkäri" verolle?

Tämän päivän Helsingin Sanomat kertoo, että Keskustanuoret haluaa Suomeen "mäkkäriveron":

"Keskustanuoret ehdottaa lisäveroa epäterveelliselle roskaruualle, makeisille ja limsoille. Keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen kirjoittaa tiedotteessaan, että "mäkkäriveroa" voi verrata New Yorkin suunnitelmaan kieltää yli puolen litran sokeripitoisen virvoitusjuomien myynnin.

"Me eurooppalaiset olemme monesta amerikkalaisesta ratkaisusta eri mieltä, mutta New Yorkin pormestarin kaavailujen suomalaista veropainotteista sovellusta kannattaisi pohtia kiihkottomasti. Liikalihavuus ja ylipaino ovat todellisia ongelmia sekä Amerikassa että Suomessa. Niillä on suora yhteys moniin muihin terveyden ongelmiin", Kurvinen sanoo."

Yhdysvalloissa pikaruoka ja virvoitusjuomat ovat todennäköisesti iso terveysongelma. Kuitenkin jos halutaan vetää yhtäläisyysmerkkejä Suomen ja USA:n välille, ravitsemuksessa suurin yhteinen nimittäjä on molempien maiden ennätyksellinen maidon käyttö.

Maito näyttää olevan eurooppalaisittain ainoa ravitsemuksellinen erityispiirteemme ja se voisi selittää suomalaisten sairastavuutta ja lihavuutta. Perimä ei ole syypää, olemme eurooppalaisia; liikunta se ei ole, sillä liikumme eurooppalaisista eniten. Emme myöskään käytä muihin eurooppalaisiin verrattuna kovinkaan paljon alkoholia tai tupakoi runsaasti.

Sokerikaan ei selittäne mitään:  Suomalaisista kaikilla ikäryhmillä ruuan rasvoista suurin osa, 34 %, on peräisin maidosta ja maitotuotteista (25%) sekä voista (9%). Kokonaisenergiasta maitorasvat tuottavat noin 24 % ja ravitsemuksen kannalta yhtä arvottomat sokerit vain 13 %.

Keskustanuorten tavoitteet eivät liene yksin ravitsemuksessa, vaan halussaan puolustaa etupiirissään olevaa maataloutta ja kotimaista elintarviketeollisuutta, joille pikaruokaketjut, karamelli- tai virvoitusjuomateollisuus eivät ole hyviä asiakkaita.

Maidon osuutta suomalaisten terveyteen on pohdittu aiemmin tässä kirjoituksessa: Kuka puhuisi maidon terveyshaitoista? (3.5.2009)

Tärppejä vihaiselle karppikansalle

Kuopion yliopiston aiempi rehtori ja nykyinen ravitsemusgenomiikan ja -genetiikan professori Matti Uusitupa tyrmää Iltalehdessä Taija ja Jani Sompin terveysopit. Lääkäripariskunta, jonka ansioita tai tuotantoa tämän kirjoittaja ei paremmin tunne, on tullut tunnetuksi vähähiilihydraattisen ruokavalion puolestapuhujana.

"Somppien mukaan VHH-dieetin ansiosta muun muassa migreeni, akne, krooninen väsymys, ykkös- ja kakkostyypin diabetes ja rytmihäiriö helpottuvat tai muuttuvat kokonaan oireettomiksi. Myös yöunen laatu paranee, korkea verenpaine laskee, paino putoaa, potenssiongelmat vähenevät, PMS- ja vaihevuosioireet helpottuvat. Osteoporoosi- ja kolesterolilääkkeet voidaan jopa jättää kokonaan pois, samoin kipulääkkeet.
Voin ja eläinperäisten rasvojen parantavalle vaikutukselle ei Uusituvan mukaan ole tieteellistä perustaa.
- Näissä ohjeissa liikutaan jo niillä rajoilla, että on syytä kysyä, missä on lääkärin etiikka! Humpuuki on humpuukia, ja tämä on enemmän kuin humpuukia, Uusitupa sanoo."

Somppien lista vähähiilihydraattisen ruokavalion edullisista vaikutuksista on täysin samanlainen kuin ortopedi Antti Heikkilän laatima luettelo kaikesta siitä, mitä VHH-ruokavaliolla voisi mukamas saavuttaa.

Heikkilä tunnetaan Somppien tavoin vähähiilihydraattisen ruokavalion puolestapuhujana ja hänkin suhtautuu koviin rasvoihin Somppien tapaan. Heikkilän mukaan vähähiilihydraattisen dieetin avulla saa ilman lääkäreitä, liikuntaa tai oikeastaan ilman mitään ruoanlaittoa suurempaa vaivannäköä kauneuden, paremman terveyden ja sen myötä lääkkeettömyyden ja kivuttomuuden, kirkkaan älyn sekä toimivan rakkauselämän.

Lupausten listahan on täysin uskomaton mutta yhtä hämmästyttävää on se sinisilmäisyys, jolla kaikki nuo lupaukset niellään ja vaikka kyse on omasta terveydestä. Vielä hämmästyttävämpää on se, että huijareiden kynsiin antautuneet niin sanotut karppaajat puolustavat dieettiään ja huijareitaan sananmukaisestikin silmittömän raivon vallassa. Tästä ilmiöstä on kertonut esimerkiksi Mediuutiset:

"Vähähiilihydraattisesta dieetistä sanailu on Suomen oloissa ennennäkemättömän kiivasta. Lihavuustutkija, professori Aila Rissaselle toisinajattelijat ovat tuttuja.
- Kerran karppaajien nettisivulla pohdittiin, jokohan se Rissanen olisi kuollut, Rissanen sanoo.
- Potilaina on ollut tätä dieettiä kokeilleita syömishäiriöpotilaita ja laihduttajia. Muutamat fanaatikot ovat hyökänneet lihavuustutkijoita vastaan hyvin voimakkaasti, uhkailleet henkilökohtaisesti ja lähettäneet häväistyskirjeitä. Heidän motiivejaan mietin erityisesti. Jonkinlainen turvattomuus on varmasti taustalla, Rissanen toteaa.
Osa ravitsemustutkijoista ei suostu puhumaan omalla nimellään, koska ovat saaneet osakseen aggressiivista, henkilöön menevää arvostelua.
Suomen Akatemian johtaja Mikael Fogelholm on saanut osansa karppaajien reaktioista. Bloginsa keskustelun hän lopetti, koska se täyttyi karppaamisesta."

Jutussa mainitut kirjeet ja jopa kasvostusten esitetty uhkailu ovat tuttuja myös tämän kirjoittajalle.

Karppaajissa voisi nähdä kaiken tuollaisen jälkeen jo jotain huvittavaakin ellei heidän toimintansa peittelisi kovien rasvojen, ja Suomen kohdalla erityisesti maidon sisältämien kovien rasvojen aiheuttamia haittoja. On hyvin mahdollista, jopa todennäköistä, että juuri maitorasvoissa ja niiden maailmanennätystasoa olevassa käytössä piilee syy suomalaisten moninaisiin terveysongelmiin. Esimerkiksi suomalaismiehet hankkivat pysyväksi jäävän ylipaino-ongelmansa ja lihovat lähes maailman hoikimmista lapsista ja nuorista lähes lihavimmiksi aikuisiksi maidosta hankkimillaan kovilla rasvoilla.

Maito onkin käytännössä ainoa merkittävä poikkeus suomalaisten ravitsemuksessa ja elintavoissa suhteessa muihin maihin. Perimämme, muut tapamme tai olosuhteemme eivät kykene selittämään suomalaisten lihomista ja sitä seuraavia terveysongelmia.

Maitorasvojen haitoista ja niiden paremmasta selvittämistarpeesta on kirjoitettu aiemmin tässä artikkelissa: Kuka puhuisi maidon terveyshaitoista, 3.5.2009

Cyclone B and Global Inequality

Richard Lynn ja Tatu Vanhanen tarkastelevat kirjoissaan IQ and the Wealth of Nations (2002) ja IQ and Global Inequality (2006) eri ihmisrotujen¹⁾ välisiä älykkyyseroja, niiden syitä ja seurauksia. Emeritusprofessorit näkevät perimän olevan älykkyyserojen takana ja katsovat, että ne puolestaan selittävät hyvinvoinnin jakautumista eri kansakuntien välillä.

Kirjojen tekijöiden tutkimusmetodeja ja päätelmiä on arvosteltu. Arvostelijat ovat muun muassa huomauttaneet, että älykkyystestit voivat olla kulttuurisidonnaisia ja että eräissä maissa saadut heikot tulokset voivat johtua esimerkiksi testattavien aliravitsemuksesta.

Ravinnolla on todennäköisesti merkitystä ainakin heikoimpien tulosten kannalta ja muistakin syistä kuin keskustelun kuluessa on huomattu: niillä alueilla, joilta on saatu matalimmat mittaustulokset, käytetään kassavaa eli maniokkia ruokana hyvin runsaasti. Maniokki sisältää tunnetusti sinihappoa, joka tunnetaan myös syanidina, jopa sellaisia määriä, että se aiheuttaa välittömiä kuolemia. Jo paljon tätä ennen sinihappo estää jodin kiinnittymisen kilpirauhaseen. Jodinpuutoksen aiheuttama aineenvaihdunnan hidastuminen vaikuttaa hyvin paljon älylliseen suoriutumiseen.

Yleisimpiä viljelykasveja

Lähde ja kuva: Wikipedia ja Wikipedia commons 

Kassava on yksi maailman tärkeimmistä viljelykasveista ja sitä käyttää ruokanaan ainakin puoli miljardia afrikkalaista. Afrikassa sitä käytetään ravintona yli sata kiloa vuodessa henkilöä kohden. Kassava onkin trooppisilla viljelyalueilla 3. tärkein viljelykasvi heti maissin ja riisin jälkeen. Muita tärkeitä kassavan viljelyalueita ovat muun muassa Brasilia, Filippiinit ja Thaimaa. Jälkimmäisissä kassavaa tuotetaan paljoudessa rehuksi tai käsitellään ihmisravinnoksi kuivattuna tai kuumennettuna, jotka tekevät syanidin vaarattomaksi. Ilmeisesti käytössä on myös afrikkalaista vähemmän syanidia tuottavia lajikkeita.

Afrikassa sen sijaan kassavaa käytetään usein vain pikaisen tai muuten sinihapon kannalta tehottoman käsittelyn, kuten liottamisen jälkeen. Sinihappoa voi olla Afrikassa käytetyissä lajikkeissa jopa 1 gramma kilossa. Määrä on suuri siihen nähden, että rehuna käytettäessä siihen jäänyt vain 40 mg sinihappoa voi tappaa lehmän, joka kasvimyrkyille vieläpä ihmistä kestävämpi.

Vanhastaan tuttu - nykyisin tuntematon

Kassavan sisältämän syanidin aiheuttamat neurologiset ja muut haitat, kuten struuma, tunnetaan sinällään hyvin. Asiasta on maininta esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa ja siis sen lähteissä. Myös Antti Aron ym. toimittama Ravitsemustiede, alansa suomalainen perusteos, mainitsee syanidin merkityksen kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttajana Zairessa (nykyisin Kongon demokraattinen tasavalta). Teoksen Merja Mutasen ja Elina Voutilaisen kirjoittamassa luvussa (ss. 145-215) tosin puhutaan hienotunteisesti HCN:stä. Muita tunnettuja nimiä HCN:lle ovat sinihappo, vetysyanidi, syaanivety, syaanivetyhappo ja formonitriili. Natsien käyttämänä Zyklon B oli syaanivetyvalmiste. Vetysyanidin suoloja kutsutaan syanideiksi.

Kirjoittajien mukaan HCN:n metaboliassa syntyvä tiosynaatti saattaa kilpailla nk. jodipumpun kuljetuspaikoista ja siten estää jodin pääsyn kilpirauhassoluun.

Älykkyysoasamäärät Vanhasen ja Lynnin keräämien tietojen perusteella. Lähde: Wikipedia.

Jodinpuutoksen tiedetään laskevan älykkyysosamäärää 10-15 pisteellä. Puutos aiheuttaa jo kerrotusti myös struumaa, joka oli Suomessakin kansantauti vielä 1960-luvulla. 1930-luvulla 5-10 % varusmiehistä oli struuma, 1940-luvulla joka neljännellä vastasyntyneellä ja 1950-luvulla 10-30 prosentilla Itä-Suomen koululaisista.

Kassavan viljelyalueet ja alhaismman älykkyyden alueet yhdistettyinä.

Tilanne korjattiin suolan jodioinnilla, jonka maahantuojat ja pakkaajat aloittivat 1949 aluksi vapaaehtoisesti. Näin koska lääkintöhallitus ei saanut aikaiseksi Kansanravitsemuskomitean ja sen seuraajan, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, voimakkaasti ajamaa lakia keittosuolan pakollisesta jodioinnista kuin vasta 1972. Kotieläinten rehujen jodiointi oli aloitettu jo paria vuosikymmentä aikaisemmin "välttämättömänä". Tämä suomalainen eläimen ja ihmisen välinen nurinkurinen tärkeysjärjestys käy ilmi Auli Suojasen väitöstutkimuksesta Suomalaista ravitsemuspolitiikkaa vuosina 1939-1999.

Kun tarkastelee jodinsaantia ravitsemuksesta Vanhasen ja Lynnin tietojen perusteella Afrikan alhaisimman älykkyyden maissa, siinä ei olisi kaikilla alueilla merkittävää ongelmaa - ilman syanidia, joka estää ruoassa otetun jodin kulkeutumisen kilpirauhaseen.

Jodisaanti, vaaleampi parempi. Lähde: Wikipedia 

Lisää hyvinvointia - pienempi syntyvyys

Kassavan hyvin ilmeinen merkitys sen viljelyalueiden asukkaiden älylliseen suoriutumiseen ja sitä kautta mittaustuloksiin olisi syytä selvittää. Tällaista tutkimusta tämän kirjoittaja ei ole havainnut tehdyn. Asialla on hyvin suuri merkitys, sillä kassavaa käyttää ravintonaan jo mainitusti yli 500 miljoonaa ihmistä eli yli puolet koko Afrikan väestöstä.

Alueen väestönkasvu on myös nopeaa ja siellä tulee nykyisten väestöennusteiden mukaan tapahtumaan merkittävin osa maailman väestönkasvusta. Väestönkasvua voidaan parhaiten torjua lisäämällä hyvinvointia ja se lisääntyy ainakin Vanhasta seuraten parhaiten älykkyyden nousun myötä. Se voisi olla jopa 10-15 pistettä ainakin viljelyalueen köyhän ja samalla alueen monilukuisimman väestönosan parissa; siis sen, joka viljelee ja käyttää kassavaa ravintonaan kaikkein runsaimmin.

Vanhanen ja kannattajansa lienevätkin nyt ensimmäisinä vaatimassa kassavan osuuden selvittämistä ja myös siksi, että sitä ennen perimään liittyviä argumentteja näyttäisi olevan hyvin vaikea käyttää älykkyyserojen selittäjänä.
________

Lisäys 24.6.
Rodun käsite ymmärretään tässä artikkelissa siten, kuin sitä on vakiintuneesti käytetty. Perinnöllisyystieteilijät ovat kuitenkin yhä vakuuttuneempia siitä, ettei mitään ihmisrotuja ole olemassa, vaan päin vastoin, ihmiskunta on geneettisesti hyvin homogeeninen. Asiasta voi lukea enemmän Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori Petter Portinin kirjoituksesta, joka on julkaistu Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla 23.6.

Poppatohtori.fi?

Terveysalan verkkojulkaisu Tohtori.fi on päättänyt varoittaa lihansyöjiä syövästä kierrätysuutisen avulla:

"Suuressa brittiläisten ja uusiseelantilaisten tekemässä tutkimuksessa on havaittu, että kasvissyöjillä on pienempi todennäköisyys sairastua syöpään kuin lihasta pitävillä. Tosin tulokset eivät päde kaikkien syövän muotojen kanssa.

Yli 60 000 ihmistä käsittäneessä tutkimuksessa todettiin, että kasvissyöjillä kehittyy selkeästi vähemmän veri-, vatsa- ja virtsarakkosyöpiä. Tutkimuksesta kertoo BBC News. Kasvissyönti ei kuitenkaan näytä suojaavan suolistosyövältä, joka on esimerkiksi miehillä kolmanneksi yleisin syöpä.

Tutkimuksessa henkilöt jaettiin kolmeen ryhmään: lihan-, kalan- ja kasvissyöjiin. Kalansyöjät eivät syöneet ollenkaan lihaa, ja kasvissyöjät eivät syöneet lihaa eivätkä myöskään kalaa.

Tutkimuksen tulosten perusteella noin kolmasosalle eli 33 ihmiselle sadasta kehittyy syöpä jossain elämän vaiheessa, mutta kasvissyöjillä riski on pienempi - vain 29 sadasta kehittyy syöpä."

Olisi odottanut, että suositun terveysalan julkaisun toimittaja tietäisi jo aivan alkeina, että edellinen syövän esiintyvyys ei voi pitää paikkaansa ja olisi ainakin jättänyt BBC:n tekemän virheen toistamatta. Mutta kierrättävälle sattuu. Ja pahasti: virhe on kaksi kertaluokkaa, sillä eri syöpämuotojen esiintyvyys esimerkiksi Suomessa on hieman alle 300 per 100 000. Syöpärekisteristä olisi löytynyt helposti tämä taulukko, joka kertoo, että reilu kolmasosan esiintyvyys saavutetaan vasta 85 ikävuoteen mennessä.

Tutkimus on alun perin julkaistu British Journal of Cancerissa. Lienee jo ihan liikaa vaadittu, että toimittaja olisi edes vilkaissut tutkimusta. Sieltä olisi löytynyt taulukko, joka kertoo, että tutkimuksessa mukana olleen kasvissyöjien ryhmän ikärakenne, tupakointi ja alkoholinkäyttö poikkeavat merkittävästi edukseen lihansyöjistä. BJC:ssä julkaistuja päätelmiä en uskalla kiistää mutta joka tapauksessa elämäntapatekijöistä ei ollut mainintaa tutkimuksen mahdollisena virhelähteenä.

Kuka puhuisi maidon terveyshaitoista?

Suomalaisten ravitsemus on nähtävästi aina ollut jollakin tapaa ongelmallista. Vain hetki sitten päähuomio kohdistui riittävään energian ja suojaravinteiden saantiin. Nyt lihavuudesta on tullut jopa niin vaarallista, että puolustusvoimien komentajaksi nimitetty Ari Puheloinen arvioi tuoreeltaan läskin Suomen pahimmaksi viholliseksi. Oululaisen sanomalehti Kalevan Jari päätyikin kysymään, että tulisiko Suomen liittyä Naton sijasta Painonvartijoihin.

Terveysvalistajamme ovat tietenkin oikealla asialla, sillä suomalaisten yleinen terveys on muuhun Eurooppaan verrattuna kehno. Asia selviää tästä jo aiemmin lainaamastani tilastosta. Meillä on erityisen paljon sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta ja keliakiaa. 

Noita huonoja terveysoloja halutaan parantaa puuttumalla elämäntapoihin kuten epäterveelliseen ravintoon, liian vähäisenä pidettyyn liikuntaan, runsaaksi mainittuihin tupakointiin ja alkoholinkulutukseen ja noista seuraavaan lihavuuteen seurauksineen.

Etenkin pienituloisimmat halutaan kuriin, sillä heidän katsotaan kuluttavan paljon niin sanottua roskaruokaa. Se on edullista ja se halutaan tehdä heitä ajatellen kalliimmaksi. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin tehdä terveellinen ruokailu mahdolliseksi yhä useammalle vaikuttamalla käytettävissä oleviin tuloihin. Nyt kun Stakes ja KTL on yhdistetty yhdeksi laitokseksi, THL:n voisi aivan hyvin odottaa tulevan ulos tässä asiassa myös ravitsemuksen ja terveyden näkökulmasta. 

Mutta tulonjaon tasoittamisen ei katsota kuluvan Suomessa ilmeisesti kenellekään ja mistään näkökulmasta ja vaikka kaikkein pienituloisimpien olojen kohentaminen ei nähtävästi tuottaisi lainkaan kuluja yhteiskunnalle. Voi myös olla, että lisääntyvien tulojen ja tulonsiirtojen pelätään lisäävän alkoholinkulutusta? Viinan kulutushan seuraa varsin suoraviivaisesti tuloja. Yleisesti myös katsotaan, että vähemmän koulutetut eivät osaa tehdä ruoan suhteen terveellisiä valintoja, vaikka se olisi mahdollista talouden puolesta. Nyttemmin tosin tiedetään, että jo ala-asteikäiset osaavat valita terveellisen ja epäterveellisen ruoan väliltä.

Tätä vanhemmat koululaiset vielä paremmin: Herttoniemen ja Sipoon yläasteilla tehdyn selvityksen mukaan valtaosa oppilaista sai joko ostaa tai syödä kotonaan välipalakseen mitä halusivat, mutta silti limsa ja makeiset hävisivät vaihtoehtoina selvästi vaikkapa hedelmille, juureksille, ruisleivälle, mehuille ja maidolle. Grilli- ja pikaruoka, pullat, munkit ja viinerit sekä perunalastut olivat makeisia ja limsaakin epäsuositumpia. 

Ehkä tätä vanhemmatkin osaisivat valita oikein, jos se olisi tulojensa puolesta mahdollista?

Loistavat mutta väärät viholliset

Kun vertaa suomalaisten alkoholinkulutusta ja terveysvaikuttajien äänenpainoja, on niissä epäsuhtaa: suomalaisten alkoholinkulutus on ollut eurooppalaisittain vähähäistä aina vuoteen 2004 saakka kunnes alkoholiveroa alennettiin. Nousupiikin jälkeen kulutus on jälleen palaamassa vanhoille maltillisille uomilleen. Lienee perusteltua kysyä, onko alkoholinkulutus ollut väestötason terveysongelmien taustalla siinä mitassa, kuin annetaan ymmärtää, vai onko enemminkin ollut kyse paheksunnasta? 

Toinen päävihollinen on ollut tupakointi. Sinänsä hyväksyttävä ja kaikessa vaarallisuudessaan ja hyödyttömyydessään hyvä sellainen, mutta suomalaisten tupakointi ei ole joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan yleistä. Päin vastoin, yli 15-vuotiaat suomalaismiehet ovat tupakoijia huomattavasti harvemmin kuin eurooppalaiset veljensä. 51 Euroopan ja lähialueen maasta vain seitsemässä miesten tupakointi on yleisempää kuin Suomessa, lopuissa 43 maassa poltetaan meitä yleisemmin.

Tupakan aiheuttamat sairaudet kehittyvät hitaasti. Tässä mielessä onkin hyvä havaita, että vuonna 1990-94 tupakoivien miesten osuus oli silloinkin yksi pienimmistä Euroopassa, 31%. Nyt se on 26%. Suomalaisnaiset eivät yllä noin mairittelevin vertailulukuihin, mutta polttavat silti vähemmän kuin suomalaismiehet. Tupakoivien osuus vuonna 2005 oli 18%, jolla irtoaa hyvä 29. sija tutkitun 52 maan joukossa. Voinee todeta, että tupakoinnistakaan ei ole huonon kansanterveyden selittäjäksi.

Lihavuuden syinä jäljelle jäänevät liikunnan vähyys, ruokavalio tai perimä. 

Perintötekijät voinee sulkea pois: suomalaisethan eivät eroa geneettisesti muusta eurooppalaisväestöstä. Lisäksi lihavuus on muuhun Eurooppaan verrattuna hyvin yleistä vain aikuisilla miehillä. Naiset ovat suurin piirtein eurooppalaisissa mitoissa ja nuoret ja lapset aivan hoikimpia. Seikka, jota ei uskoisi, kun kuuntelee terveysvalistajien puheita. Asiasta voi lukea esimerkiksi tästä. Jäljelle jäänevät todennäköisesti siis liikunta ja ravitsemus.

Liikuntakaan ei liene selittäjä: Suomalaiset harrastavat terveysliikuntaa eniten koko Euroopassa. Asia käy ilmi vaikkapa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n julkaisemasta vertailusta. Ainakin kerran viikossa liikuntaa harrastavia oli vuonna 2004 kaksi kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin, 76 % yli 15-vuotiaista.

Mikä ei ole mielessä, ei ole kielessä

Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota miesten ravitsemukseen. Siitä löytyykin suomalainen erikoisuus: miesten runsas, peräti maailmanennätystasoa oleva maitotuotteiden ja etenkin nestemaidon käyttö. Tässä ote Maito ja Terveys ry:n tiedotteesta vuodelta 2007:

"Perinteisissä maitomaissa: Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa maidon kulutus on hitaasti laskenut. Kuitenkin meillä Suomessa juodaan edelleen eniten maitoa maailmassa. Islannissa ja Ruotsissa hapanmaitovalmisteiden ja meillä juuston kulutuksen kasvu on kompensoinut maidon vähentynyttä juomista."

Ilmeisesti suomalaismiehet hankkivat pysyväksi jäävän ylipaino-ongelmansa ja lihovat lähes maailman hoikimmista lapsista ja nuorista lähes lihavimmiksi aikuisiksi nestemaidosta hankkimillaan maitorasvoilla:

"Maidon juojia on eniten ikäryhmässä 15-24-vuotiaat: naisista 78 prosenttia ja miehistä 90 prosenttia. Tästä ryhmästä löytyvät myös maidon suurkuluttajat. Joka kolmas 15-24-vuotiaista miehistä juo maitoa vähintään viisi lasillista päivässä. Nuoret miehet ovat suurin kevytmaidon käyttäjäryhmä. Puolet heistä käyttää tavallisimmin kevytmaitoa. Sen sijaan tämän ikäryhmän naiset ovat selkein rasvattoman maidon käyttäjäryhmä: heistä yli puolet valitsee rasvattoman maidon."

USA:ssa on tunnetusti valtava ja täysin aito ylipaino-ongelma. Silläkin näyttäisi olevan yhteys maidonkulutukseen (M&T):

"Myös hapanmaitovalmisteiden ja maitojuomien kulutus on monessa maassa kasvanut. Muun muassa Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Islannissa ja Sveitsissä hapanmaitovalmisteiden kulutus on ollut kasvussa. Sen sijaan USA:ssa, jossa maitojuomia ja hapanmaitovalmisteita kuluu kaikkein eniten maailmassa henkeä kohti vuodessa, niiden kulutus on 2000-luvulla ollut pienessä laskussa."

Suomalaisista kaikilla ikäryhmillä ruuan rasvoista suurin osa, 34 %, on peräisin maidosta ja maitotuotteista (25%) sekä voista (9%). Nuorilla miehillä tuo osuus on tietenkin keskiarvoa suurempi. Kun huomaa, että maitorasvat ovat kovia rasvoja ja voi on ravitsemuksellisesti lähes arvotonta, pitää ihmetellä, ettei maitorasvoja ole arvosteltu etenkään terveysviranomaisten toimesta nimeltä lähes koskaan, vaan on tyydytty puhumaan kovista tai eläinperäisistä rasvoista. Sokerit, joita nuoretkaan eivät näyttäisi suosivan, on niiden sijaan julistettu pääviholliseksi. Näin vaikka suomalaisten saamasta kokonaisenergiasta maitorasvat tuottavat noin 24 % ja ravitsemuksen kannalta yhtä arvottomat sokerit vain 13 %. 

Näkyvimmän ja samalla lähes ainoan asiantuntijapuheenvuoron maitorasvoista on käyttänyt professori Antti Aro ja hänkin vasta jäätyään eläkkeelle Kansanterveyslaitokselta. Esimerkiksi keskustalaisen Pekka Puskan tai tämän hallituksen aikana nimitettävän seuraajansa ei voi uskoa tulevan vaatimaan, että voita ja rasvaisen maidon juontia olisi syytä erityisesti välttää terveyssyistä. Esimerkiksi tässä puheenvuorossaan Puska huomaa alkoholinkulutuksen ja nuorten lihomisen, joka johtuu hänen mukaansa - sokerista.

Pidänkin täysin selvänä, että maataloussektorilla ja sen omistamalla meijeriteollisuudella on aina ollut ja on edelleenkin mahdollisuus vaikuttaa suoraan terveysalan toimijoihin niin, että maitorasvojen - yhden merkittävimmän terveyshaittojen aiheuttajan - käyttöön ei haluta puuttua. Asiaa on puolestani tarkasteltu tässä artikkelissa.

Kritiikkiä ei nouse myöskään aluskasvillisuuden joukosta: virallisen ravitsemustieteen arvostelijoina esiintyvät niin kutsutut alakarppaajat kuten Antti Heikkilä arvostelevat nimenomaan sokeriteollisuutta. Lisäksi nämä epätieteellisten ja epäterveellisten dieettien agitaattorit väittävät totuudenvastaisesti, että virallista ravitsemustiedettä edustavat terveysviranomaiset tekisivät kaiken voitavansa maitorasvojen kulutuksen vähentämiseksi. 

Kun noin on, esimerkiksi Valion asema ei voisi olla enää kadehdittavampi: se on lähes monopoliasemassa ja liiketoimintansa sekä tuotteensa päähallituspuolueen, kansanterveyden kaitsijoina ja ravitsemustieteen edustajina esiintyvien terveysviranomaisten ja myös sen kriitikkojen erityisessä suojeluksessa.

Onko ruoan kemikaaleilla ja kansantaudeillamme mitään yhteyttä?

Lääkäriseura Duodecimin aineiston pohjalta internetissä julkaistava Terveyskirjasto kertoo allergioista seuraavaa:

"Väestöstä 25–30 %:lla on jokin allerginen sairaus tai oire. Hoitoon hakeutuneiden allergiapotilaiden määrä on kuluneiden 30 vuoden aikana voimakkaasti lisääntynyt. Erityisesti IgE-välitteisten (atooppisten) allergioiden lisääntymistä ei voida selittää diagnostiikan paranemisella, vaan yleistyminen on todellista. Mahdollisia allergioiden yleistymisen selityksiä ovat infektiotautikirjon muutokset, parantunut hygienia, sisä- ja ulkoilman laadun muutokset ja kemikaalien käytön yleistyminen." Lähde edelliseen: Terveyskirjasto.fi

Lasten allergiat ovat kansantauti

"Results: 40,246 adults were polled, yielding data on 8,825 children. Parentally perceived food allergy prevalence was 4.7% (90% CI 4.2-5.2%). The most affected age group was 2- to 3-year olds (7.2%). Single-country incidence ranged between 1.7% (Austria) to 11.7% (Finland).

Milk (38.5%), fruits (29.5%), eggs (19.0%) and vegetables (13.5%) were most often implicated, although with significant age-linked variations. " Lähde edelliseen

Diebetes on kansantauti

"Diabeetikoita on maassamme tällä hetkellä noin 205 000. Näistä 40 000:lla on tyypin 1 diabetes ja 165 000:lla tyypin 2 diabetes. Sekä nuorille ominainen tyypin 1 diabetes että tavallisesti aikuiselle ilmaantuva tyypin 2 diabetes ovat selvästi yleistyneet. Tyypin 1 [eli nuorten] diabetes on yleisempi Suomessa kuin missään muualla maailmassa. " Lähde edelliseen: Terveyskirjasto.fi

Verenkiertoelinten sairaudet ovat kansantautejamme

"Miesten verenkiertoelinten sairaudet ovat Suomessa yleisempiä kuin Pohjoismaissa ja EU-maissa kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on Suomessa EU:n toiseksi suurin." Lähde edelliseen; Terveyskirjasto.fi

Ja totta kai - myös keliakia

"Pohjoisen Arturian provinssin väestöllä esiintyvyys oli 0,26 %, ilmaantuvuusluvun ollessa Caceresin provinssissa lapsilla 16,04/100 000. Esiintyvyysluvut muissa maissa olivat: Portugalissa 0,75 %, Ranskassa 0,16 %, Hollannissa 0,3 %, Saksassa Dresdenin alueella (2001) 0,19 %, Sveitsissä samoihin aikoihin 0,76 %, Britanniassa Belfastissa 0,82 (1997), Oxfordin alueella 0,75 % (1999) ja Cambridgessa 1 %. Pohjoismaista Suomessa keliakian esiintyvyys oli näihin aikoihin 1 %, mutta uusimpien tutkimusten mukaan jopa 2 % (Lohi et al 2008). " Lähde: Keliakiliitto.

On tietenkin erikoista, että joidenkin viranomaisten mukaan maailman turvallisinta ruokaa syövät suomalaiset sairastavat noinkin paljon sellaisia sairauksia, joilla on yhteys ravintoon ja kuolevat nuorina: Vielä ennen uusien maiden liittymistä Euroopan unioniin suomalaisten eliniän odote oli alueen matalimpia ja vieläkin se on alle EU-25 - alueen keskiarvon, eikä suinkaan pisimpiä.

Alkoholikaan ei sovi alhaisen elinikämme selittäjäksi, sillä useimmissa Euroopan maissa juodaan Suomea enemmän. Itse asiassa tuoreimman EU:n julkaiseman tilaston mukaan 36 maasta 26:ssa juotiin vuonna 2003 saman verran tai enemmän kuin Suomessa. Suomen kulutus on noussut vuodesta 2003 mutta niin on käynyt muidenkin maiden kulutukselle, sillä alkoholinkulutus seuraa hyvin "jäykästi" tuloja. (Lähde edelliseen: European Community Health Indicators, EU.)

Lopuksi vielä Suomen kannalta täysin lohduton terveystilasto. Sen mukaan meillä oli selkeästi vähiten täysin terveeksi ja toimintakykyiseksi luettavaa väestöä koko EU-25 alueella. Tulokset ovat vuodelta 2005 ja kokonaisuudessaan luettavissa tästä tai joidenkin maiden osalta viereisestä kuvasta klikkaamalla se isommaksi.

Täytyy huomata, että jos ruoasta saavilla kemikaaleilla ja terveydellä on jokin yhteys kuten todennäköistä, sellaista ei ole osoitettavissa ainakaan oheisella, hyvin karkeajakoisella ja koko väestöä koskevalla tilastolla. Tilastossa toki näkyvät jo ylempänä kerrotut kansantautimme.

Mitä maatalouskemikaaleihin tulee, niitä käytetään Suomessa saman verran kuin Saksassa ja senkin sijoitus em. tilastossa on varsin kehno. Saksasta myös tuodaan paljon elintarvikkeita Suomeen mutta niin tuodaan myös Hollannista, jossa käytetään paljon kemikaaleja viljelyyn. Kuitenkin hollantilaisen eliniän odote ja terveys on suomalaista parempi eikä maatalouskemikaalien ja terveyden yhteyttä saa esiin suoraviivaisella päättelyllä esimerkiksi huomioimatta kulutustottumuksia, yleistä elintasoa tai käytettyjen kemikaalien ja tuonnin laatua.