10.6.2010

Suomalaiset alkoivat tammikuun alussa tienata itselleen

Veronmaksajien keskusliitto saa vuosittain lähes jokaisessa mediassa läpi uutisen siitä, milloin heidän laskelmiensa mukaan suomalaiset alkavat ansaita itselleen. Veronmaksajien mukaan se olisi tänään. Yle kertoo asian näin:
"Suomalaiset alkavat tänään tienata itselleen 
Tänään torstaina on veronmaksajien taksvärkkipäivä, mistä alkaen suomalaisten tienestit jäävät laskennallisesti kokonaan omaan käyttöön, eli vuoden verot on nyt maksettu. Alkuvuoden suomalaiset ovat laskennallisesti tehneet töitä yhteisen hyvän rahoittamiseksi.
Kokonaisveroaste on tänä vuonna arviolta 43 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun yhteen lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot sekä kulutusverot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut, kertoo Veronmaksajain keskusliitto. [...]"
Veronmaksajien käyttämä kokonaisveroasteen sijaan olisi nettoveroaste rehellisempi mittari. Sen ja bruttoveroasteen erotus kertoo, paljonko veronsaajat palauttavat suoraan esimerkiksi maatalous- tai yritystukina tai vaikkapa lapsilisinä ja muina avustuksina takaisin maksajilleen. Suomessa nettoveroaste oli viime vuonna 18,4 %. Vuonna 2008 se oli 21,8 %. Pudotus johtuu velaksi tehdystä veroelvytyksestä, jota voi perustellusti arvostella. 

Näyttäisi kuitenkin, että suomalaiset ovat ryhtyneet ansaitsemaan itselleen vuoden 41. työpäivänä maaliskuun alussa.

40 työpäivän tuotto jää julkisten palvelujen tuottamiseen. Niitä ovat esimerkiksi tiestö ja muu väyläverkko, pääosa päivähoidon kustannuksista, terveydenhuolto, koulutus perusopetus mukaan lukien, poliisi ja niin edelleen. Kaikki se, mitä valtio ja kunnat sekä kirkko tuottavat meille. Joten nettoveroastekaan ei ole paras mahdollinen mittari.

Joka tapauksessa hyvin todennäköisesti julkisista palveluista kannattaa maksaa parin kuukauden ansioita vastaava summa ja vaikka hyväksyisi sellaisenaan ajatuksen, että julkinen sektori tuottaa palvelut tehottomasti ja että rahaa kuluu lähinnä turhan hallinnon pyörittämiseen.

Niin ei liene, sillä esimerkiksi sosiaalimenoihin - julkisen talouden suurimpaan menoerään - kerätyistä varoista kuluu hallintoon 3 %. Sitäkin lienee oltava vaikkapa sellaisesta päätellen, että yritykset ylläpitävät hallintoa vapaaehtoisesti ja maksavat siitä johtajilleen muihin palkollisiinsa verrattuna jopa monikymmenkertaisen korvauksen.

Yksityisen sektorin "tehokkuudestakin" voisi samoin keskustella. USA:n terveydenhuolto lienee tunnetuin esimerkki siitä, kuinka tehoton ja samalla syrjivä voittoa tavoitteleva järjestelmä voikaan olla.

Kun tuotettujen palvelujen arvo mittausongelmineenkin lasketaan mukaan, voi yhtä perustellusti kuin Veronmaksajien keskusliitto väittää, että suomalaiset alkoivat ansaita itselleen tammikuun alussa.

Veronmaksajain huoli liittynee siihen, että myös varakkaimmat joutuvat maksamaan vielä tätä nykyä tietyn osan veroista ja vaikka juuri heidän verotaakkaansa on kevennetty kaiken aikaa. Esimerkiksi sopii omaisuusvero, joka on poistettu. Toiseksi esimerkiksi sopii osinkojen verotus. Pelkästään pörssiyhtiöiden osingoilla elävä kuponginleikkaaja maksaa tuloistaan veroa arvonlisäverokantaa vähemmän eli 19,6 % . Näin vaikka verokanta on nimellisesti 28 %, sillä kolmannes julkisesti noteeratun yhtiön maksamista osingoista on saajalleen verotonta tuloa.

Ollakseen veronmaksajien asialla Veronmaksajien keskusliiton tulisikin kampanjoida verotuksen oikeudenmukaistamiseksi. Ellei, se voisi muuttaa nimensä vakkapa Veronkiertäjien keskusliitoksi, kuten sille on jo usein ehdotettu.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Veronmaksajain keskusliitto on täydellinen esimerkki siitä, miten Suomessa saa rekisteröidä täysin harhaanjohtavia yhdistys- ja yritysnimiä. (Yritysnimien puolella esimerkkinä vaikkapa Tieto..)
Tässäpä taas epäkohta, joka olisi pitänyt korjata jo aikoja sitten!

Toinen vaihtoehto olisi, että yhdistystä voisi vaatia toimimaan nimensä mukaisesti, mikäli sen toiminta ei sitä todistettavasti ole. Käytännössä tällöin Pelastakaa lapset ry:n toimintaan voisi saada järkeä (esim. hölmöjen sensuurisuunnitelmien ja nettivinkkien suhteen) ja Veronmaksajat saisi kaapattua edustamaan kansalaisia, kunhan vain keräisi riittävän suuren ihmisjoukon.
Kuulostaa muuten aika kivalta.

Yhdistyksen nimi muuten lyhenee usein "veronmaksajiksi" tms. Pitäisi kai aina tuon kuullessaan vaatia oikaisua sillä perusteella, ettei se edusta kaikkia veronmaksajia. Jos olisi julkisuustyrkyn vikaa, vaatisi oikaisussa ja uutisissa aina kerrottavan nimellä, ettei se edusta minua. Jos muutkin innostuisivat, lista kasvaisi nopeasti liian pitkäksti muutaman minuutin uutisiin.
Toisaalta myös nimen loppuosa "keskusliitto" implikoi samaa tarkoituksella ja törkeän harhaanjohtavasti, koska heidän linjansahan nyt on mitä on. Valitettavasti siihen ei saane oikaisua, koska se on yhdistyksen virallinen nimi.

Kuntsa kirjoitti...

Vaikuttaa vähän siltä, että et oikein ole viitsinyt tutkia, mitä brutto- ja nettoveroasteen välissä on. Ei kun listalle vain.

Tulonsiirtojen, niin kuin tukipalkkiopiden ja muun fattamenojen lisäksi brutto- ja nettoveroasteen välissä on velkaa.

Veroelvytys vaikuttaa luonnollisesti suoraan bruttoveroasteeseen, vuonna 2009 se pieneni 43,0 prosenttiin vuoden 2008 43,3 prosentista. Nettoveroasteen lasku johtui lähinnä siitä, että julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta lisääntyi vuonna 2009 9,8 %-yksikköä.

Bruttoveroasteen sijasta parempi luku olisi varmaankin sellainen, joka ottaisi huomioon julkisen velan muutokset. Taksvärkkipäivä olisi sen mukaan ollut joskus elo-syyskussa.

Samoin kannattaisi tutkia, mitä tarkoittaa "ansaita itselleen". Kun Viivi Virtanen tekee työtä, ansaitsee palkkaa ja siitä pidätetään verot, jotta voidaan maksaa Matti Mäkiselle peruspäivärahaa ja asumistukea, niin ansaitseeko Viivi itselleen myös ne rahat, jotka on maksettu Matille tulonsiirtona? Eittämättä suomalainen on ne ansainnut, ja ne on suomalainen on ne saanut käyttöönsä, mutta onko suomalainen ansainnut ne itselleen?

anonyymibloggari kirjoitti...

"Vaikuttaa vähän siltä, että et oikein ole viitsinyt tutkia, mitä brutto- ja nettoveroasteen välissä on. Ei kun listalle vain.

Tulonsiirtojen, niin kuin tukipalkkiopiden ja muun fattamenojen lisäksi brutto- ja nettoveroasteen välissä on velkaa."

Kiitos vihjeestä. Voit perehtyä "unohdukseeni" vaikkapa tästä:

http://pseudonyymi.blogspot.com/2009/11/kataiselta-syntymassa-jopa-60-miljardin.html

Tarkalla lukemisella se "unohtunut" velka olisi löytynyt myös komentoimastasi tekstistä kohdasta "Suomessa nettoveroaste oli viime vuonna 18,4 %. Vuonna 2008 se oli 21,8 %. Pudotus johtuu velaksi tehdystä veroelvytyksestä, jota voi perustellusti arvostella."