Suomen sosiaalimenot ovat EU:n keskiarvoa pienemmät

Asia käy hyvin ilmi seuraavasta kaaviosta, jossa on vertailtu EU 15-maita ja Suomea.

Suomi on pohjoismaisittain aivan häntäpäässä. Vain Islanti jää taakse. Kaavio on peräisin THL:n uusimmasta tilastosta, johon se kerää vuosittain sosiaalimenotiedot valtion ja kuntien, yhdistysten ja järjestöjen sosiaalisen toiminnan kustannuksista ja rahoituksesta.

Tilastosta, jossa luvut ovat vuodelta 2008, käy myös ilmi, että työnantajat ovat sosiaalimenojen suurin yksittäinen rahoittaja. Kyse on lähinnä eläketurvasta. Osuudet näkyvät tässä:

Kaaviosta voi huomata, että työnantajien osuus, joka on merkitty vihreällä, on pienentynyt tasaisesti. Viimeisin leikkaus oli Kela-maksun poisto, joka oli kaikkein edullisinta suurille työnantajille. Se ei näy vielä vuoden 2008 tilastossa, jolloin työnantajien osuus 48 miljardin euron potista oli noin 19 prosenttia.

Sen voi yhtä perustellusti - ja tavataankin - lukea työntekijän viivästetyksi palkaksi ^1,  joka tilitetään eläkevakuuttajille. Sieltä raha kulkeutuu paitsi eläkkeisiin myös elinkeinoelämälle mieluisiin sijoituksiin ja eläkelainoiksi. Mutta kun nuo maksut nimetään työnantajiin kohdistuvaksi verokiilaksi, sen varjolla voidaan ajaa veronkevennyksiä ja muiden työnantajamaksujen heikennyksiä, loppujen lopuksi myös eläke- ja muun sosiaaliturvan tason alentamista. Sehän lisäisi työnantajien mukaan kannustavuutta, vaikka tosiasiassa myös  alentaisi sivukuluiksi sanottujen erien lisäksi palkkatasoa. Niinpä monin osin hyvästä työkalusta ja samalla rahoituslähteestä - pääsystä työntekijöiden eläkesäästöihin - ei ole haluttu tulipalokiireellä luopua. Vielä, sillä ulkopuolelta käsin järjestelmää olisi vaikeampi käyttää hyväksi ja lopuksi saattohoitaa.

Sehän on ollut erityisesti Keskustan mielenkiinnon kohteena ja puolue suunnittelee yhäti eläkevarojen kaappaamista valtion budjettiin. Näin eläkkeistä tulisi puhdas jakojärjestelmä, joka rahoitettaisiin sinä vuonna kerätyin verovaroin. Ei tarvinne kertoa, keneltä verot kerätään. Keskustan haluama eläkejärjestelmä olisi vaivaishoitoa tai valtion maksama syytinki siis. Jos EK:n asiapoikana jalkavaivaiseksi itsensä juossut pääministeri Matti Vanhanen nimitetään Kelan pääjohtajaksi, hän ryhtyy ajamaan tuota hanketta, jossa alun perin kätilönä toimi Vesa Vihriälä (kesk). Asiasta voi lukea Uutispäivä Demarin verkkosivuilta. Joka tapauksessa nykyjärjestelmä on palkansaajillekin edullinen ja sitä on tuskin syytä muuttaa.

Kaikkein parjatuin erä sosiaalimenoista on jo muutoinkin kaikkein vähävaraisimmille maksettava viimesijainen avustus, toimeentulotuki. Sen osuus on 1 % kaikesta. Työttömyysturvan osuus on noin 13 %.

Toinen yleinen näkökulmavirhe on kuvitella, että sosiaalituet olisivat "köyhien etuoikeus". Näinhän ei ole. Itse asiassa hyvätuloiset etuilevat siinäkin jonossa. Suurimmat eläkkeet ja muut ansioperusteiset tuet maksetaan luonnollisesti parhaiten ansaitseville, terveydenhuolto tavoittaa parhaiten työssäkäyvät ja perhe-etuudet kuten lapsilisät maksetaan kaikille. Asumiskustannustenkin tasaus pääomittuu vuokriin ja asuntojen hintoihin.

Kolmas virhe on uskotella, että rahat hukkuvat byrokratiaan. Sen osuus on 3 %.

Lähde: Sosiaalimenot ja rahoitus 2008, THL (pdf) 

_______________

1) Olkoonkin, että eläkejärjestelmämme ei ole täysin rahastoiva ja edes ns. aktuaarisesti reilu, jossa eläkemaksu saataisiin aina koron kanssa takaisin eläkkeenä.