Kataiselta syntymässä jopa 60 miljardin euron moka?

Helsingin Sanomat:

"Talousviisaat arvostelevat hallitusta: Veroale huono lamalääke

Hallituksen usko verojen alentamiseen lamanhoitokeinona hämmästyttää useita Helsingin Sanomien haastattelemia talousasiantuntijoita.

Veroelvytyksen tehottomuudesta vallitsee taloustieteissä laaja yhteisymmärrys. Julkisten menojen lisääminen - esimerkiksi pyörätien rakentaminen tai uimahallin korjaaminen - työllistää suoraan, kun taas veronkevennyksistä osa menee säästöön tai valuu ulkomaille.

"Sopii ihmetellä, mistä Jyrki Katainen (kok) tämän uskonsa veronkevennyksiin ammentaa. Olen kysynyt asiaa Kataisen virkamiehiltä, mutta en saanut vastauksesta tolkkua", sanoo Tukholman yliopiston kansantaloustieteen professori Markus Jäntti.

Helsingin Sanomat pyysi arviota hallituksen elvytyspolitiikasta yhdeksältä taloustieteilijältä Suomesta ja ulkomailta. Yleensä katsottiin, että elvytyksen ajoitus ei ollut huono eikä kokoluokkakaan hullumpi, mutta keinoja arvosteltiin.

Hallituksen katsottiin erityisesti epäonnistuneen kuntien tukemisessa. Kuntatalouden kiristyminen syö elvytyspolitiikan tuloksia."

Ajoituksen ja elvytyksen kokoluokan onnistuminen pitää ymmärtää nyt oikein: ei liene suurtakaan väliä milloin ja millainen piristysruiske annettiin, jos lääkäri erehtyi potilaasta. Toimittajan lauseesta voi kuitenkin jäädä mielikuva, että elvytys on hoidettu puolittain onnistuneesti, "melko hyvin".

Joka tapauksessa veronalennukset eivät ole tehokasta elvytystä. Niille on silti helppoa saada tukijoita sellaisistakin, joille alennuksista on pelkkää haittaa ja usein vain siksi, että nykyinen verotus kohdistuu hyvin epäoikeudenmukaisesti. Moni siis tukee esimerkiksi kokonaisveroasteen alentamista, vaikka pitäisi puhua verotuksen oikeudenmukaisuudesta.

Itse asiassa Suomen veroastekin on vain EU:n keskitasoa, noin 43 prosenttia. Nettoveroasteemme on enää noin 22 %. Erotus jaetaan tulonsiirtoina takaisin ja loppu 22 % jää julkisen sektorin käyttöön muun muassa infran, koulutuksen ja terveyspalvelujen tuottamiseen.

Onko verotus tehotonta?

Yleensä verotuksen keventämistä perustellaan kulutuksen lisäämisellä ja julkisen sektorin tehottomuudella. Julkisen sektorin investoimana yksi euro kuitenkin nostaa kansantuotetta yhtä tehokkaasti kuin avoimen sektorin investoimana. Lisäksi sekä yksityisen että julkisen sektorin investoineilla on niin sanottu kerroinvaikutus, molemmilla sama.¹ Yksi yrityksistä tai julkisesta taloudesta investoitu euro nostaa kerroinvaikutuksensa mukaan kansantuloa esimerkiksi kolmella eurolla.

Vielä tärkeämpää on samalla huomata, että verotus kohdistuu aina myös säästämiseen, pienentää sitä. Kun julkisen sektorin toimesta verotetaan ja sitten käytetään kaksi euroa, menetetään aluksi luokkaa 1,5 euron verran yksityistä kulutusta ja 0,5 euroa tulevia säästöjä mutta kansantalouteen saadaan talouden kasvun kautta viisi tilalle.² Erityisen kannattavaa ja oikeudenmukaista olisi verottaa hyvätuloisia, joiden tuloista suhteellisesti hyvin suuri osa menee säästämiseen.³

Mutta nyt siis kevennettiin etenkin hyvätuloisten verotusta velaksi ja vaikka verotusta voitaisiin käyttää edellä kerrotuista syistä korvaamaan vieläpä tehokkaasti holtitonta velkaantumista.

Professorien huoli Kataisen "elvytyksen" tulosten valumisesta ulkomaille on sekin aiheellinen ja osittain jo toteutunut piristyneiden ulkomaanmatkailun ja autokaupan kautta. Noiden osuus ei kasvaisi, jos tuettaisiin alimpia tuloluokkia kuten olisi perusteltua.

Miksi vastauksia ei tullut?

Ei olekaan ihme, ettei professori Markus Jäntti saanut Kataisen virkamiehiltä järjellisiä vastauksia. Olisivathan he totta puhuakseen joutuneet kertomaan, että

1) yksin tänä vuonna otettu 13 miljardin ulkomaanvelka ei mennyt elvytykseen vaan

2) se lahjoitettiin

3) suurelta osaltaan säästöjensä kartuttamiseen

4) mahdollisimman väärään aikaan

5) erityisesti hyvätuloisille

6) joilta pitäisi ja kannattaisi nyt kerätä veroja ja velka

7) maksatetaan niillä, joiden olisi pitänyt olla elvytyksen kohteina ja summa

8) valuu isolta osaltaan ulkomaille voitonjaon kautta ja ulkomailta ostettavissa palveluissa ja kulutushyödykkeissä

9) eikä tullut käytetyksi tällä kertaa ainoan mahdollisen ja yleensäkin tehokkaan julkisen sektorin investointien ja kulutuksen kautta

10) jolloin menetettiin paitsi elvytys ja runsaasti elvytyksen kautta syntyvää varallisuutta ja hyvinvointia

11) osin hukattiin elvytykseen tarvittavat varat ja korkokulut joka tapauksessa sekä

12) hukattiin julkisen sektorin tekemien investointien yksityistä sektoria suuremmat kerroinvaikutukset

13) huononnettiin Suomen asemaa lainamarkkinoilla

14) ja menetettiin jo suuri osa valtiontalouden liikkumavarasta oloissa, joissa uutta velkaa arvioidaan otettavan jopa 60 miljardia neljässä vuodessa. Samaan "hyvään" tarkoitukseen, ellei Kataisen ja hallintonsa toimiin voida puuttua nopeasti.

Pahemmin ei kait voisi enää epäonnistua? Aikamoinen saavutus nuoreltamieheltä, jonka arvovaltainen talouslehti Financial Times valitsi tätä kirjoitettaessa tasan vuosi sitten Vuoden eurooppalaiseksi valtiovarainministeriksi.
___________________________________________________________________
¹ Kerroin on viime kädessä riippuvainen rajakulutusalttiudesta, siitä, kuinka suuri osuus kuluttajien saamista lisätuloista käytetään kulutukseen.
² Kansantaloustieteen termein tuo ilmaistaan sanomalla, että verotuksen negatiivinen kerroinvaikutus kansantuloon on aina pienempi kuin julkisen kysynnän kerroinvaikutus.
³ Keskimääräinen kulutusosuus alenee tulojen noustessa.