Rehn sanoo Länsi-Savo ja Itä-Savo lehtien sunnuntainumerossa, että Georgian kriisi heijastelee EU:n ja Venäjän erilaisia turvallisuuspoliittisia käsityksiä. EU:ssa korostetaan yhteisöllistä turvallisuutta, mutta Venäjällä vannotaan yhä perinteisen voimapolitiikan nimiin. Rehnin mukaan paljon riippuu siitä, miten Venäjä toimii jatkossa ja pyrkiikö se korjaamaan suhteitaan EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa.
- Suhteiden korjaamista ei voi tehdä uhittelulla eikä valtapolitiikalla, Rehn tähdentää. Rehn pitää Venäjän sotilaallisen voiman käyttöä Georgiassa suhteettomana.
- Omien kansalaisten suojelu sotilaallisin toimin maan rajojen ulkopuolella ei ole kansainvälisen oikeuden mukainen toimi, korostaa Rehn lehtien haastattelussa. Rehnin mukaan on vaikea ennustaa, tarkoittaako kriisi Euroopalle samanlaista käännekohtaa kuin Tshekkoslovakian miehitys vuonna 1968 tai Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989.
Georgian asema on suurvaltojen kannalta vähintäänkin mielenkiintoinen: se sijaitsee Armenian ja Venäjän välissä. Armenia on Venäjän ja Iranin läheinen kumppani. Ilman Georgiaa Kaspian alueen öljy ja kaasu sekä maailman toiseksi suurimmat uraanivarat olisivat täydellisesti kahden edellisen kontrollissa. Riippuu näkökulmasta, pitäkö sitä pahempana kuin USA:n tarpeita ja toimia öljyalueilla kuten Irakissa.
Jotta ymmärtäisi täysin suurvaltojen intohimoja Georgiaa ja sen lähialueita kohtaan, tulee huomata, että Iran on Kiinalle hyvin tärkeä öljyntoimittaja: se ostaa sieltä öljyä toiseksi eniten Japanin jälkeen, 40% kaikesta öljystään. USA ei saa hankittua Iranista juuri mitään eikä Iran, jolla on toiseksi suurimmat tunnetut öljyvarat ja joka on OPEC:in toiseksi suurin tuottaja, kuulu edes USA:n 15 suurimman öljyntoimittajan joukkoon - vielä.
Miksi Georgia hyökkäsi nyt?
Kuten olemme lukeneet, useiden koti- ja ulkomaisten sotilaslähteiden mukaan hyökkäys oli tuomittu epäonnistumaan ja oli huonosti valmisteltu ainakin, jos oletetaan, että tavoitteena oli Ossetian yhdistäminen ja liittäminen Georgiaan. Se tuskin olikaan tavoitteena, vaan Venäjän demonisointi, jonka seurauksena muun muassa ohjuskilven rakentaminen Puolaan saatiin viedyksi läpi. Kyse oli USA:n operaatiosta, jolla se haluaa leirittää Euroopan maita etupiireihinsä ja myös taata turvallisuutensa myöhempien sotaoperaatioittensa aikana.
On myös arvattavissa, että Georgia tullaan militarisoimaan USA:n toimesta mitä vahvimmin "Venäjän uhan" takia. Tämän tarkoituksena lienee kuitenkin eristää Venäjä USA:n tulevalta operaatioalueelta ja kuten mainittua, lujittaa länsimaiden asemaa Kaspian öljyn ja kaasun sekä uraanin suhteen.
Hyökkäysajankohta ei ollut sinänsä tärkeä tavoitteiden kannalta ja USA olisi voinut hyvin odottaa jopa vuosia. Kenties olympialaisten arveltiin antavan hieman savuverhoa.
Mitä on odotettavissa?
Kun huomaa, että alueella on maailman merkittävimmät energiareservit, jotka eivät ole USA:n ja muun lännen vaan sen pahimpien vastustajien ja kilpailijoiden kontrollissa, ymmärtää USA:n hanakkuuden toimia tuolla alueella. Lisäongelmia USA:lle tuo se, että Vezuela ja Afrikan maat kuten öljyrikas Angola, ovat lipumassa Kiinan etupiiriin. Se on USA:n hegemonian kannalta vaarallista: Kiinan talous kaksinkertaistuu joka seitsemäs vuosi. Kehityksen voi katkaista enää öljyhanan avulla. Muutoin Kiina on jo mannertalous, joka voi kasvaa omalta pohjaltaan.
USA tulleekin käynnistämään lähivuosina kolme mittavaa operaatiota. Mittavin niistä on se, jolla Iranin öljy tullaan ottamaan USA:n ja länsimaisten yhtiöiden valvontaan Irakin kaltaisella hyökkäyksellä keppihevosenaan Israelin turvallisuus. Kiinalaiset öljy-yhtiöt saavat väistyä kuten Statoil Irakista äsken. Tämä kaappaus avannee myös Kaspian alueen energianlähteiden kuljetusreittejä länteen. Samalla se tietenkin luo alueelle epävakautta Venäjän kokiessa itsensä yhä eristetymmäksi ja luonnollisesti myös islamilaisen maailman reaktioiden vuoksi.
Ohjuskilven takaa tämä Venäjän ja sen etupiirien pilkkominen ja jopa aseellinen sieppaaminen käy tietenkin USA:n kannalta turvallisemmin.
Myös Venezuela ja Afrikan öljymaat pyritään liittämään USA:n ja lännen etupiiriin mutta todennäköisesti ilman USA:n suoranaista aseellista väliintuloa maiden poliittisia oloja järjestelemällä.
Miksi USA ei vain ostaisi öljyään?
Syitä on kaksi: öljy on hupenemassa ja sellaisen öljyriippuvaisen maan kuin USA:n on syytä varata reservejä itselleen. Lisäksi jos USA tyytyisi sivustaseuraajaksi, se joutuisi pian hankkimaan öljynsä euromääräisesti hinnoiteltuna kuten Venäjä, Iran ja aiemmin Irak ovat suunnitelleet. Euroaluehan on jo nyt USA:n talouden kokoinen ja paljon USA:ta paremmassa kunnossa. Valtio, jonka talous on kehnoissa kantimissa ja jonka henkilöliikenne käyttää per capita 1,6 kertaa ja lämmitys 1,2 kertaa enemmän öljyä kuin EU, ei tietenkään kykene maksamaan öljystään "oikealla" rahalla, jonka arvon määräytyisi vain kansantalouden kilpailukyvyn mukaan.
______________
Päivitys 29.8. 2008
Ohessa linkki eversti, VTT Pekka Visurin kirjoitukseen Turun Sanomissa 29.8. Visuri muistuttaa jälleen, että Venäjän sotilaallinen painopiste on eteläisillä alueillaan. Myös seuraava lainaus on linjassa tämän kirjoittajan kanssa:
"Tunnettu amerikkalainen strategian analyysilaitos Stratfor julkaisi kohta Georgian hyökkäyksen ja Venäjän vastatoimien alkamisen jälkeen arvion, että kriisin kärjistymisen perussyynä oli Yhdysvaltojen johtaman ”lännen” suhteellisen voiman heikkeneminen ja Euraasian voimatasapainon horjuminen. Siihen on vaikuttanut eniten Yhdysvaltojen sitoutuminen sotiin Irakissa ja Afganistanissa sekä energian hinnan voimakas nousu.
Syntyneessä tilanteessa oli odotettavissa, ettei Venäjä enää sietänyt lisää nöyryytyksiä lännen taholta jouduttuaan jo perääntymään perinteisiltä vaikutusalueiltaan Euroopassa. Lopullinen kynnys ylitettiin, kun läntinen sotilasliitto alkoi työntyä Ukrainaan ja Georgiaan pakotettuaan jo sitä ennen voimatoimin Kosovon eroon Serbiasta.
Kiinan ja monen entisen siirtomaan nopea taloudellisen voiman kasvu on tämän yhtälön tärkeä taustatekijä. Näyttävintä on jo ollut Kiinan ja Venäjän johtaman Shanghain yhteistyöorganisaation toiminta Yhdysvaltojen kampeamiseksi pois Keski-Aasiasta."
(Kuvalähde: Wikipedia)
Aihepiiriä käsitellään myös seuraavissa:
Georgian palkkaamat kynäsoturit sodan etulinjassa
USA toi kylmän sodan takaisin Eurooppaan
Kuka muistaa Racakin verilöylyn - tai Walkerin lavastuksen
Yhdysvallat vetäytyy Anbarin maakunnasta Irakissa
Tästähän ei sitten puhuta
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti