25.3.2015

Yara luopumassa Soklista – alueen kaivoslupakin laiton?

Yle 24.3.2015 
”Norjalainen lannoitejätti Yara on vähemmistöosakkaana Arnaudin fosfaattikaivoshankkeessa Kanadassa. Yaran osuus on 38 prosenttia. Lähes miljardin euron hanke on saanut luvat Kanadan hallitukselta, ja sen kannattavuusarviointia tehdään parhaillaan.

Yaran viestintäjohtajan Bernhard Stormyrin mukaan Kanadan projekti on samanlaisessa vaiheessa kuin Sokli-projekti.

– Arnaud ja Sokli ovat jotenkin yhteydessä, koska fosfaattikaivoksen rakentaminen on miljardin euron investointi ja on suhteellisen epätodennäköistä, että Yara tekee kahta niin suurta investointia.
Päätökset elokuussa

Todennäköisin lopputulos on, että Yara arvioi kummankin projektin mahdollisuudet ja päätyy yhteen niistä, arvioi Stormyr. Kysymykseen siitä, onko oikein ymmärretty, että Yara tekee valinnan Arnaud tai Sokli eli Kanada vai Suomi, Yaran viestintäjohtaja Bernhard Stormyr vastaa:

– Tämä on todennäköisintä, kyllä.

Stormyr arvioi yhtiön tekevän päätöksiä elokuun puolivälissä. Stormyrin mukaan miljardin maksava Soklin kaivos työllistäisi pysyvästi 1 600 henkilöä.”
Kanada-vaihtoehto on hyvin todennäköinen, sillä Yaralla jo on Suomessa Siilinjärven kaivos. Mikäli Yara valitsee Kanadan, sen on haettava kaivoslupansa peruuttamista, koska se ei aio harjoittaa Soklin alueella kaivostoimintaa. Alue vapautuisi silloin kolmen vuoden kuluttua muiden mahdollisten hyödyntäjien käyttöön.

Todennäköisempi vaihtoehto on tietenkin siirtää lupa, eli myydä ilmaiseksi saamansa Soklin malmio. Myyntiaikeita voi tosin haitata aluksi se, että Soklin nykyinen kaivoslupa on huteralla pohjalla ja ostajaehdokas olisi todennäköisesti Yaran kilpailija.

Miten tahansa, Soklin vapautuessa renkaanpotkijoita riittäisi, sillä malmio on suunnattoman kokoinen, pitoisuudeltaan rikas, puhdas haitallisista raskasmetalleista, helposti louhittavissa ja sisältää fosfaattien lisäksi monia arvokkaita ja harvinaisia mineraaleja.  

Nykyinen kaivoslupa on laiton?

Lupaviranomainen Tukes on myöntänyt Soklille kaivosluvan vaikka hakemuksessa kuvattu toiminta ei ilmeisesti täytä vanhan ja uuden kaivoslain vaatimuksia. Vanhalla kaivoslailla on merkitystä sikäli, että lupahakemus on jätetty ja käsitelty sen mukaisesti.

Kyse on siitä, että louhinnassa ja hyödyntämisessä ei saa tuhlata kaivosmineraaleja ja esiintymän mahdollista tulevaa käyttöä sekä louhimistyötä ei saa vaarantaa tai vaikeuttaa nykyisellä toiminnalla.

Yara ei aikonut hakemuksen ja sittemmin saadun kaivosluvan mukaan hyödyntää malmion niobia, vaan pelkästään helposti kerättävät raudan ja fosfaattimalmit.

Teräksen seosaine niobi on hyvin arvokasta ja jalostettuna sen arvo vastaisi markkinatilanteesta ja hintasuhteista riippuen noin viidennestä Soklin jättimäisestä fosfaattiesiintymästä. Vielä hetki sitten Soklin kaivos suunniteltiin avattavaksi pelkän niobin varaan, asia josta kohistiin eduskuntaa ja ministereitä myöten. Sokli olisi ollut näin yksi kolmesta niobikaivoksesta maailmassa.

Hyödyntäminen olisi vaatinut uudet lupamenettelyt ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Yaralle myönnetyssä luvassa mainitaan, että niobia ei hyödynnetä, koska se ei lannoitevalmistajaa kiinnosta ja jotta edellä mainitulta lupakierrokselta vältyttäisiin. Tämä asia löytyy kaivosluvan sivulta 3.

Yksin fosfaattien louhinta kestää vuosikymmenten ajan. Luvan mukaan vain Yaralla on yksinoikeus alueen mineraaleihin. Eli niobiin ei pääse käsiksi kukaan muukaan tuona aikana. Menettelyn voi hyvinkin katsoa vaikeuttavan malmion tulevaa käyttöä – sehän estyy niobin osalta vuosikymmeniksi. Myös alueen muu malmipotentiaali on vaarassa, sillä massoja on suunniteltu läjitettäväksi malmipitoisille alueille, niin sanotulle feniittikehälle. Näin myös tuhlaus on mahdollista.

Läjitysalueet ja niiden kaivosluvassakin mainittu malmipotentiaali olisi tämän kirjoittajan mielestä tullut selvittää jo lupahakemuksessa, ei jättää Yaran selvitettäväksi joskus tulevaisuudessa.

Kaivoslupa mineraali kerrallaan?

Koska niobi on mainitusti arvokasta, se hyvin todennäköisesti tullaan nyt jääneiden mahdollisuuksien puitteissa hyödyntämän Yaran tai jonkun muun toimesta. Asia, joka olisi pitänyt tietää ja ymmärtää huomioida viran puolesta Yaran ilmoittamista syistä huolimatta.

Tuhlausta tai ei, kaivoksen lupaharkinta olisi ilmeisesti pitänyt tehdä kokonaisuutena tuo tulevakin toiminta ja sen ympäristövaikutukset huomioiden.

Ratahanke nurin ja luvat uuteen harkintaan?

Kaivosluvassa mainitaan, että rikastettu malmi kuljetetaan rautateitse. Ratahanke näyttää olevan kaatumassa ja on mahdollista, että tievaihtoehto voittaa.

Kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset olisi silloin ilmeisesti arvioitava uudelleen jo tämän vuoksi, sillä kumipyöräliikenne aiheuttaa päästöjä merkittävästi rautatieliikennettä enemmän.

Joka tapauksessa Soklin nykyinen kaivoslupa olisi peruttava ilmeisesti lainvastaisena, hankkeesta olisi tehtävä uusi ja kaiken tulevankin toiminnan kattava ympäristövaikutusarvio ja viranomaisen olisi sen jälkeen myönnettävä kaivoslupa - kuka sitä tulevaisuudessa hakeekin - vain sellaiselle hankkeelle, joka sisältää kenties uraania lukuun ottamatta kaikkien mineraalien hyödyntämisen. Laki antaa tähän mahdollisuuden. Myös läjitysalueiden sijainti eli hyödynnettävyys olisi selvitettävä jo lupaa hakiessa.
----
Päivitetty 29.3.2014

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miten hyödynnät niobin hyödyntämättä uraania? Uaraani ja Niobi ovat molemmat kiinni pyrokloorissa.
Yaran kaivossuunitelma ei ulotu alueille missä pyrokloorissa istuva niobi sijaitsee.

anonyymibloggari@gmail.com kirjoitti...

"Miten hyödynnät niobin hyödyntämättä uraania?"

Niitä ei ole pakko hyödyntää samaan aikaan. Lisäksi Soklin pyrokloorin uraanipitoisuus on matala.

"Yaran kaivossuunitelma ei ulotu alueille missä pyrokloorissa istuva niobi sijaitsee."

Vaikka ei yltäisi, olisi pitänyt yltää edellä kerrotuista syistä.