- Eihän virkamies voi ryhtyä sanelemaan työmarkkinajärjestöille, mutta sanon vain, että näin on tehty pitkälti muissa Pohjoismaissa ja voisi kysyä, miksi. Ehkä siihen on hyviä syitä, Vartiainen sanoi Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa.
Vartiainen kiisti Ylelle myös sanoneensa “että ikääntyneiden palkat voisivat olla pienemmät kuin nyt. Hän kuitenkin jatkoi sanoen, että ikääntyneillä tuottavuuden kasvu ei ole keskimäärin enää samaa tasoa kuin nuoremmilla.”
- Tämä näkyy oikein hyvin työnantajien käyttäytymisessä tällä hetkellä. Hehän saneeraavat kuusikymppiset ulos julmasti. Koetan puhua tässä sen puolesta, että meidän työehtosopimusjärjestelmäämme ja palkkasopimusjärjestelmäämme muutettaisiin, niin että ikääntyneilläkin olisi mahdollisuus pysyä työelämässä, Vartiainen selitti.Tuoreena ylijohtajana Vartiainen lupasi opetella kaikki tarvittavat luvut pilkulleen. Voimme siis olettaa, että hän todella tietää, että työnantajat ”saneeraavat kuusikymppiset ulos julmasti” - eikä muuten tuomitse sellaista sanallakaan.
Tilastokeskuksen lukujen valossa iäkkäiden saneerausta ei ole tapahtunut. Alla olevaan taulukkoon on koottu 60-65-vuotiaiden työllisyysaste vuosilta 2000-2010.
Ennakkotiedoista laskien tilanne on pysynyt vuonna 2011 samana kuin sitä edellisenä vuonna. Suurin poistuma näyttää osuvan heti 62 ikävuoden jälkeiselle ajalle eli kun työntekijä saavuttaa alimman eläkeiän 63 vuotta.
Kaikki edellä kerrottu ei kuitenkaan merkitse, että iäkkäämpien asema työmarkkinoilla olisi erinomainen. Mutta ei se ole niin huonokaan, että palkkoihin tulisi kajota, ei myöskään siksi, että silloin eläkkeelle siirtyminen saattaisi tulla yhä houkuttelevammaksi ja Vartiaisen oma tavoite työurien pidentämisestä voisi jäädä saavuttamatta. Tämän mahdollisen eläkkeelle siirtymisen voisi tietenkin estää ”kannustavalla eläkepolitiikalla”. Tähän saakka kannustavuus on merkinnyt leikkauksia, eikä yllättäisi, vaikka kuulisimme Vartiaiselta ehdotuksia esimerkiksi työeläkkeiden rajusta porrastamisesta eläköitymisiän mukaan. Ehdotuksen 78-vuoden eläkeiästä olemme jo kuulleetkin. (78 vuotta on suunnilleen sama kuin nyt syntyneen miespuolisen henkilön elinajanodote).
Palkkojen leikkauksille ei joka tapauksessa näytä olevan Vartiaisen mainitsemaa työllistymisperustetta.Ylijohtajan avautuminen lienee ymmärrettävä aiempien kaltaisena hyökkäyksenä työehtosopimusjärjestelmämme toista eli palkansaajapuolta vastaan. Vartiaiseltahan ei ole kuultu ilmeisesti vielä ainoatakaan vaatimusta tai esitystä työnantajapuolelle.
________
Päivitys 20.12.2012
Ylen A-studiossa keskiviikkona esiintyneen pääministeri Jyrki Kataisen mukaan Vartiaisen esitys ikääntyneiden palkkojen alentamisesta ei ole "lääke ollenkaan tähän ikäihmisten työllisyyteen. Palkka pitää maksaa tehdystä työstä riippumatta siitä, minkä ikäinen ihminen on."
Katainen jatkaa:
- Lainsäädännöllä ei voi pakottaa yrityksiä työllistämään eri-ikäisiä ihmisiä. Uskon kuitenkin, että tuleva työvoimapula pakottaa meitä jokaista miettimään, että tarvitaan parhaat osaajat. Paras työyhteisö on sellainen, että siellä on nuoria, vanhoja, miehiä ja naisia.Vartiaisen esittämän näkemyksen mukaan mitään työvoimapulaa ei tulla koskaan näkemään, vaikka tällaiseen ylijohtajan mielestä perusteettomaan oletukseen ovat sortuneet jopa "laatulehtien pääkirjoitustoimittajat".
Työttömys ei siis painuisi huoltosuhteen heiketessä ensiksi hyvin alas, vaikkapa lähelle nollaa. Vartiaisen mukaan syynä on rakenteellinen työttömyys, jonka aste ei ole riippuvainen työvoiman määrästä vaan "esimerkiksi sosiaaliturvan tasosta, veroista sekä palkkaneuvottelujen pelisäännöistä."
Työvoimaa pitää siis lisätä jo nyt työttömyydenkin oloissa, eikä se ylijohtajan käyttämän teorian mukaan johda uuteen suurempaan ja pysyvään työttömyyteen, vaan työvoiman kasvu x prosentilla johtaa ajan mittaan saman suuruiseen työllisyyden kasvuun. (Tämän kirjoittajan käsityksen mukaan tuossa tapauksessa palkat joutuisivat sopeutumaan alas muun muassa Suomessa uskollisesti noudatettavan EMU-talouskurin eli monien aiempien joustokohtien puuttumisen seurauksena.)
Vaikka näyttää aluksi siltä, että Vartiainen ottaisi rakenteellisen työttömyyden annettuna, muualta tiedämme, että hän on halunnut kajota nimenomaan rakenteellisen työttömyyden tekijöihin tyytymättä vain muihin puhumiinsa työn tarjontaa suoraan tai välillisesti lisääviin keinoihin kuten asumiseen ja maahanmuuttoon.
Se on hänen kohdaltaan johdonmukaista, sillä "taloustieteen termein ilmaistuna rakenteellinen työttömyys on se työttömyyden taso, jota ei voida vähentää ilman että työssä olevien työntekijöiden reaalipalkat (palkat joista on poistettu yleisen hintatason, inflaation vaikutus) nousevat."
On jokseenkin erikoista, että Vartiainen on halunnut unohtaa kalupakistaan kysyntäpuolen tekijät aivan kokonaan. Hän ei myöskään näe yrityksille, uusille innovaatioille ja paremmalle työn tuottavuudelle mitään roolia. Tässä hän edustaa varsin toisenlaista lähestymistapaa kuin vaikkapa Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju, Juhana Vartiaisen edeltäjä VATT:n ylijohtajana. Kangasharju kirjoittaa Nordean blogissaan seuraavasti:
"Yleinen palkka-ale on kuitenkin poliittinen mahdottomuus. Onneksi sille on myös vaihtoehtoja. Meidän on etsittävä entistä paremmin hintansa ylläpitäviä vientituotteita ja kiihdytettävä tuottavuuskasvu takaisin 2000-luvun alkuvuosien loistoonsa. Siksi yritysten riskinottohalukkuus tarvitsee mojovan verorahoitteisen lisäruiskeen.
Jotta kaikkien huulilla olevasta työvoiman lisäämistä olisi vaihtoehdoksi, sitä on ryyditettävä paremmalla liikkuvuudella. Resurssit on saatava siirtymään paljon paremmin yrityksiin, toimialoille ja kaupunkeihin, mistä kasvu löytyy."
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti