Tilaisuus tekee Vartiaisen

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen on puhunut muun muassa työurien pidentämisestä ja siinä yhteydessä 78 vuoden eläkeiästä, kodinhoidontuen leikkaamisesta, palkkojen yleiskorotuksista luopumisesta ja vielä erikseen iäkkäiden ja vaikeasti työllistettävien palkkojen alentamisesta.

Noilla avauksillaan demaritaustainen virkamies on astunut tontille, joka ei hänelle kuulu - itsensäkään mukaan. Vuonna 2010 vielä Ruotsin valtiollisen taloustutkimuslaitoksen Konjunkturinstitutin tutkimusjohtajana toiminut Vartiainen arvosteli suomalaista politiikkaa liian virkamiesvetoiseksi. Vuoden 2012 keväällä tultuaan jo valituksi VATT:n ylijohtajaksi hän kertoi kokoomuksen Nykypäivä-lehdelle, että Ruotsissa ei ”Sailas-ilmiö” olisi mahdollinen, eikä Ruotsissa valtionvarainministeri koskaan hyväksyisi sitä, että virkamies alkaisi vetämään poliittista linjaa. Lisäksi hän vaati, että poliittisen vastuun osuutta talouspoliittisessa vallankäytössä pitäisi lisätä eri korporaatioidenkin yli.

Olisi mielenkiintoista kuulla Juhana Vartiaiselta itseltään, miksi nuo edellä esitetyt vaatimukset eivät häntä koske. Ehkä eivät miksikään, vaan hän vain intoutui saamastaan huomiosta kenties ajatellen, että tuli esittäneeksi medialle jotain uutta ja syvällisen viisasta suomalaisesta taloudesta ja työelämästä. Sitä vaatimusta ei enää ole: kuka tahansa hyvinvointivaltion ja työelämän heikennyksiä ajava randilainen nallewahlroos tai yrittäjien edustajana esiintyvä harrijyrkiäinen pääsee läpi - sitä varmemmin mitä ajattelemattomampaa ja tökerömpää töksäyttelynsä on.

Kävikin kenties niin, että Vartiainen ei päässyt toivomaansa viisasten vaan näsäviisasten kerhoon, jossa menetettyä substanssia on lähes mahdotonta palauttaa ja jonka jäsen saa pian huomata, että tietyn kyllästymispisteen jälkeen palstamillit hupenevat ja kaikki ruuti tulikin alkuinnostuksessa ammuttua harakoille.