Median katvealueita olisi kaskettava?

Kun Säteilyturvakeskuksen STUK:n pääjohtaja Jukka Laaksonen siirtyi helmikuussa Rosatom Overseasin varajohtajaksi, asiasta syntyi kova mediahäly. Esimerkiksi Talouselämä otsikoi Laaksosen loikanneen venäläisen ydinvoimayhtiön palvelukseen ja tenttasi, näkeekö Laaksonen asiassa mitään eettistä tai moraalista ongelmaa aiemman ydinvoiman valvojan roolinsa kanssa.

Hänen myös arvuuteltiin moittineen yhdysvaltalaista ydinvoimatekniikkaa vanhanaikaiseksi edistääkseen uuden työnantajansa etua.

Entisen pääministerin Paavo Lipposen roolia venäläis-saksalaisen Nord Stream -kaasuputkiyhtiön konsulttina tunnuttiin pitävän suorastaan maanpetoksena. Tiedotusvälineet eivät juurikaan vaivautuneet selventämään vaikkapa sitä, ettei Saksan ja Venäjän välistä putkea lasketa Suomen aluevedelle, vaan Suomen edustalla kulkeva osa rakennetaan valtiorajojen ulkopuoliselle talousvyöhykkeelle. Asiaa koskeva YK:n sopimus antaa laajoja ja yksiselitteisiä oikeuksia muillekin kuin rantavaltioille, myös vapauden laskea merenalaisia kaapeleita ja putkistoja. Lisäksi esimerkiksi putkiston tai kaapelien huolto on sallittua.

Myös puolustusvoimien kakkosmiehen, aktiivipalveluksessa vielä olleen kenraaliluutnantti Markku Kolin siirtyminen Yhdistyneiden Arabiemiraattien leipiin herätti median mielenkiinnon. Aamulehti kysyi, kuinkas sattuikin, puolustusministeriöstä että ”Onko mitään lainsäädännöllistä estettä esimerkiksi sille, jos joku kyvykäs upseeri siirtyy Venäjän armeijan palvelukseen?” Estettä ei ilmennyt.

Puolustusvoimien aiempi komentaja, amiraali Juhani Kaskeala ryhtyi puolestaan vuoden alussa japanilais-yhdysvaltalaisen ydinvoimayhtiö Toshiba-Westinghousen konsultiksi. Hänen tehtävänään on mediatietojen mukaan auttaa yhtiötä ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa ja löytämään Suomesta kontakteja.

Kaskeala istuu myös hissiyhtiö Koneen hallituksessa. Hänet nimitettiin eilen 13.6. suomalaisen tietoturvayhtiö Nixun hallitukseen. Nixussa hänen tehtävänään on yhtiön tiedotteen mukaan tuoda mukanaan "laaja-alaista kyberpuolustuksen ja turva-alan osaamista. Lisäksi Kaskealan nimitys auttaa kartuttamaan yhteiskunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja.”

Nixu tuli suurelle yleisölle tunnetuksi vuosituhannen vaihteessa rakennettuaan Saudi-Arabiaan internetin sensuurijärjestelmän, jolla maan hallinto voi suodattaa esimerkiksi islamia ja hallitusta herjaavia internetsivuja. Tietoviikon mukaan samantyyppinen järjestelmä nousi myöhemmin myös Syyriaan. Saudi-Arabia – USA:n läheinen liittolainen – ja Venäjään nojaava Syyria tunnetaan ihmisoikeuksien polkijoina. Sittemmin Nixu  myi Lähi-idän sensuuribisneksensä ja kertoi keskittyvänsä tietoturvaliiketoimintaan Suomessa ja lähialueilla.

Nyt sillä näkyy olevan Kaskealan roolista päätellen aikomus laajentaa kansainvälisiä verkostojaan.

Laaksonen, Lipponen, Koli ja Kaskeala käyttävät uusissa tehtävissään aiemmilla urillaan kertynyttä osaamistaan ja yhteiskuntasuhteitaan. Median kuuluisi johdonmukaisuudesta nyt kysyä, mitä ja kenelle ja millä hinnalla sekä millaisen moraalin ja etikan ohjaamana Kaskeala on valmis tarjoamaan palveluksiaan Toshiballe ja Nixulle sekä niiden asiakkaille.

Samasta syystä tulisi huolestua siitä, paljastuuko ulkopuolisille edes vahingossa jotain sellaista Suomen kyberpuolustuksesta, että se vaarantaisi maamme turvallisuuden. Edellä mainittu turvallisuusnäkökulmahan oli paljon esillä Kolin ja Lipposen kohdalla.

Jos näitä kysymyksiä ei esitetä, tiedotusvälineiden voi katsoa noudattavan kaksoisstandardia, toinen nähtävästi Venäjää varten ja toinen niille toisille.