Saksa sotii Afganistanissa - Suomi taistelee tasa-arvosta?

Saksan liittokansleri Angela Merkel päätyi viimein myöntämään, että Saksa käy sotaa Afganistanissa. Varmasti tuosta - tuleehan se kaikentietävän ulkomaalaisen suusta - viimeinenkin suomalainen käsittää, mitä Suomi tekee Afganistanissa USA:n ja muun muassa Saksan liittolaisena? Suomi on sodassa siitä huolimatta, ettei Suomelle ole uskottu kaikkein verisintä ja raskainta rintamavastuuta.

Perustuslain mukaan "Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella." Presidentiltä ja samalla puolustusvoimien ylipäälliköltä olisi rehellistä, että hän ilmoittaisi, milloin ja missä muodossa hän ja eduskunta tuon päätöksen tekivät. Samalla voisi edes parilla sanalla perustella sitä, miksi asia ei sattunut tuoreeltaan ja selväsanaisesti ilmoitettuna kuulumaan kansalaisille. Tähän saakka on puhuttu nimittäin pelkästään rauhanturvaamisoperaatiosta ja myös Halosen suulla.

Mutta nyt useiden haavoittumisten, Merkelin tunnustuksen ja Halosen tunnustettua, että "rauhanturvaaminen" saattaa aiheuttaa terrori-iskuja Suomessa, sotatila pitäisi jo viimeistään myöntää. Ellei presidentti ota vastuuta suomalaisten sotaan lähettämisestä, hänen odottaisi kertovan, kuka asiasta on päättänyt lainvastaisesti hänen puolestaan.

On toki teoriassa mahdollista, että kun muut maat sotivat verisesti Afganistanissa, Suomi vetää Afganistanissa jotain merkillistä erillisrauhanturvaamisoperaatiota, kuten 2. maailmansodassa Suomen väitettiin käyneen erillissotaa Saksan rinnalla. Kokemusta siis olisi. Ellei tuo kummallinen erillinen rauhanturvaamistehtävä ole totta, sitten pitää puhua sodasta ja sen tavoitteista.

Jos ne ovat samat kuin rauhanturvaamisoperaation, ne löytyvät esimerkiksi tästä Keskisuomalaisen haastattelusta vuodelta 2009.

"- Vuodesta 1956 alkaen kymmenettuhannet suomalaiset ovat osallistuneet rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa. Voimme olla ylpeitä heidän pitkäaikaisesta toiminnastaan rauhan, turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien hyväksi, Halonen sanoo.

Tervehdyksessä (rauhanturvaajille) Halonen painottaa rauhanturvaamisen ja siviilikriisinhallinnan tehtävissä toimivien kohtaavan siviiliväestöä, etenkin naisia ja lapsia.

- Meille suomalaisille sukupuolten välinen tasa-arvo on arvokas asia. Meidän pitää toimia sen mukaisesti myös kriisialueilla, presidentti korostaa."

Suomella olisi siis rauhanturvaamisen tavanomaisten tavoitteiden - rauhan, turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien  - lisäksi erityinen kansallisesta arvopohjastamme kumpuava tehtävä Afganistanissa: viedä sinne asein sukupuolten välistä tasa-arvoa.
________
Lisäys 25.12.2010

Voima-lehden tämän vuoden viimeisessä numerossa (10/2010, joulu-tammikuu, s. 14) on artikkeli, joka kertoo, miksi tasa-arvokysymykset ovat nousseet yhä useammin esiin Afganistan-operaation yhteydessä.  Uutiskuviin ilmestynyt burka-asuinen afgaani ei ole löytänyt tietään kameran eteen lainkaan sattumalta.

Voima-lehden artikkeli on luettavissa klikkaamalla kuvaa.
________
Lisäys 8.2.2011

HS:n ulkomaantoimittaja Ville Similä on kirjoittanut otsikon aiheesta tuoreessa kolumnissaan, josta ote:

"Koska syrjäkylillä on liian vaarallista liikkua ilman panssariautosaattueita, sanomaa koulutuksesta ja tasa-arvosta voivat kuljettaa vain sotilaat. Siksi Afganistaniin lähtijöille annetaan myös muutama tunti tasa-arvokoulutusta.
Kauniisti sanottuna sotaanlähtijöiden mielenkiinto kohdistuu toisiin aiheisiin. "Ne genderjutut menivät aivan ohi. Ei niistä kukaan tajunnut mitään", eräs suomalaissotilas kuvaili koulutusta.
Mutta puhua pitää. Se on käsky. 
Siinä on sodan koko kuva: länsimaalainen on pantu vieraaseen maahan suorittamaan tehtävää, jota ei ymmärrä, ja jonka asukas ei tiedä, mitä vuosisataa eletään."