Pekkarisen mukaan suuryritysten tärkeimmät suorat julkiset yritystuet ovat Tekes-rahoitus sekä viennin ja kansainvälistymisen rahoitus. Näiden osuus yritysten omiin tutkimus-, kehittämis- ja vienninedistämispanostuksiin verrattuna on alle 10 prosentin luokkaa. Pekkarinen mainitsi myös meriteollisuudelle maksettavat tuet. Liikenne- ja viestintäministeriö päätti eilen 21.12.2010 maksaa Viking Linelle 28 miljoonaa euroa ja Gaiamarelle 2 miljoonaa ympäristötukina. Käytännössä kyseessä on telakkatuki.
Pekkarisen hanke on sinällään hyvä: Valtion tuskin kannattaa osallistua usein jo ulkomaisiin käsiin ajautuneiden suuryritysten osingonmaksuun. Ensi keväänä osinkoja on luvassa jättisummin, kertoo Yle:
"Pörssiyhtiöiden osingonjako piristyy talouden tilasta huolimatta ensi keväänä [2011]. Asiantuntijoiden arvion mukaan Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden maksama osinkopotti nousee yli kahdeksaan miljardiin euroon. Sijoittajille lupaillaan yli viiden prosentin osinkotuottoja."Ministeri unohti silti jotain hyvin oleellista, ne paljon suuremmat tuet.
Vuonna 2008 Tekes lainasi 85 miljoonaa ja avusti kaikkia yrityksiä 208 miljoonalla niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa. Mukana ovat siis pienetkin yritykset.
Tärkein viennin rahoittaja on Finnvera. Vuonna 2009 sen vastuut viennistä takuina ja takauksina olivat yhteensä 9,6 miljardia. Nuo eivät siis ole avustuksia vaan takuita ja takauksia, joista Finnvera perii maksun. Sen suuruus vaihtelee alle prosentista yli neljään prosenttiin takuusummasta. Kotimaan toiminta ja pienyritykset mukaan lukien valtio näyttää osallistuneen Finnveran korkotukiin ja tappioihin noin 30 miljoonalla vuosittain.
Samaan aikaan Maatilatalouden kehittämisrahastoon siirrettiin 30 miljoonaa ja sen maksamat tuet arvioitiin 90 miljoonaksi. Vuotta aiemmin Makera jakoi avustuksina - ei lainoina vaan lahjoina - käytännössä yksinomaan maataloudelle 172 miljoonaa. Valtion tuki Makeralle on vaihdellut 15-115 miljoonaan vuodessa. Tämä Makeran kautta maatiloille jaettu tuki on mennyt toimialalle, jolla ei Suomessa ole mitään laajenemis- tai aitoja elinmahdollisuuksia ja joka tuottaa omana osanaan alle prosentin bruttokansantuotteesta.
Lisäksi nuo Makeran kautta jaetut summat ovat pieniä koko maataloustukeen, runsaaseen 3 miljardiin verrattuna. EU:n mukaan kaikesta Suomesta maksetuista 2,5 miljardin kansallisista elinkeinotuista 74 % meni maatalouteen vuonna 2006. Tanskassa ja Ruotsissa 10 ja 12 %, koko EU:ssa 24 %.
Tilastokikkailua?
Suomi on kertonut vuonna 2009 EU:lle, että kansallisista elinkeinotuista enää 58 % menisi maatalouteen ja tuet olivat 1,2 miljardia. Pudotusta olisi noin 700 miljoonaa vain kolmessa vuodessa. Tuo 700 miljoonaa on ilmestynyt suurin piirtein sellaisenaan yritystukien "momentille". Ilmeisesti maatalouden tukia on korvamerkitty uudelleen, sillä maataloudelta ei tunnetusti voi viedä euroakaan ilman, että MTK tulisi asiassa ulos. Kyse on siis tilastokikkailusta, joka pitäisi selvittää. Epäilyä tukee se, että maataloustukien perusteet eli viljeltävät hehtaarit ja eläinmäärät ja noille maksettavat yksikkökohtaiset tuet eivät ole muuttuneet kolmessa vuodessa tukisumman osoittamassa suhteessa. Nehän ovat pysyneet ennallaan.
Suomen maksamista kansallisista maataloustuista kertoo paljon se, että vuoden 2009 luvuinkin ne muodostivat 10,4 % kaikesta EU 27-alueella maksetusta kansallisesta maataloustuesta. Väestömäärältään lähes kaksi kertaa suuremman Ruotsin osuus on alle prosentin.
Vaikka kansallisten maataloustukien osuutta on ilmeisesti muuteltu uusin korvamerkein, siltikin 58 % elinkeinotuistamme maksetaan maatalouteen. Ruotsin vastaava osuus on enää 3,7 %, koko EU 27-alueen maiden 15,8 %.
Suomen korkeita kansallisia tukia on perusteltu huonolla EU-liittymissopimuksella. Peruste ontuu: Suomen vuonna 2008 maksamasta 1,54 miljardin EU-jäsenmaksusta palautui runsaat 1,3 miljardia, josta maataloustukina yli 800 miljoonaa. Viljelijä on etuoikeutettu tässäkin suhteessa.
Ruotsissa vastaava summa oli 947 miljoonaa ja Tanskassa runsas miljardi euroa. Suomen liittymissopimus on taannut maataloudelle suorastaan avokätiset tuet myös EU:n kautta.
Kaiken tukemisen jälkeen Suomessa maksettava maataloustuki onkin maailman korkein. Vaikuttavuutta tuella ei ole ollut lainkaan mitä ruuan hintaan tulee. Viljelijäväestön tulot ovat sen sijaan kasvaneet kaikista tulonsaajaryhmistä ylivoimaisesti suurimmiksi ja peräti 1,76-kertaistuneet 15 vuodessa. Työttömien tulot ovat samaan aikaan laskeneet viidenneksen. Asiasta on kerrottu aiemmin tässä artikkelissa.
Pekkarisen tulisi siis puuttua nimenomaan maataloustukeen - toisen ministeriön asia sekin kuten laivayhtiöille maksettu ympäristötuki -ja vaatia tukia alennettavaksi. Sitä saanee odottaa.
Tärkeimmät lähteet
Tuet:
EU-komissio, josta mm.
http://ec.europa.eu/competition/state_aid/studies_reports/ws2_8.xls
Professori: Maataloudelle miljardi euroa piilotukea, Taloussanomat 3.8.2010
Farmsubsidy.org
Maatilatalouden kehittämisrahaston tilinpäätös 2008 (pdf)
Tekesin ja Finnveran vuosikertomukset
Tulot:
Tilastokeskus, tulonjakotilasto
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti