Esa heittää taas ihan lonkalta

Turun Sanomat: 

"Valtakunnansovittelijan tekemät sovintoesitykset hylkää noin seitsemän kertaa todennäköisemmin työntekijäpuoli kuin työnantajapuoli.

Turun Sanomat kävi läpi valtakunnansovittelijan arkistoon kirjatut työriidat vuosilta 1990-2010. Ilmeni, että valtaosa sovintoesityksistä johtaa sopuun. Kaatuneista ehdotuksista noin 87 prosenttia on hylännyt työntekijäpuoli.

Eri osapuolten käsitykset ilmiön syistä vaihtelevat. Valtakunnansovittelija Esa Lonka korostaa, että sovittelu on mahdollisen taitamista. Riitaa ei voi panna aina puoliksi.

- Valtakunnansovittelijan täytyy ottaa huomioon, mikä on kansantaloudellisesti ja yritystaloudellisesti mahdollista. Työnantajapuolihan kaiken aina maksaa, Lonka huomauttaa.

Tänä keväänä kolme sovintoehdotusta hylänneen Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen katsoo, että sovintoesitykset yleensä suosivat työnantajaa.

- Näyttää siltä, että työnantajapuoli halusi tällä kertaa alun alkaenkin viedä asian sovittelijalle ja hyödyntää sovitteluinstituutiota, Kuntonen sanoo.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylykin arvelee, että sovintoesityksen valmistelussa tilannetta tunnustellaan aktiivisemmin työnantajapuolelta. Hän ei kuitenkaan epäile sovittelun puolueettomuutta.

EK:n johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen muistuttaa, että valtaosassa työriidoista aloitteentekijä on ay-puoli. Hän pitää siksi hylkäyspäätösten kasaantumista luontevana."

Kuntonen ja Lyly antoivat Lonkalle niin suuren epäluottamuslauseen kuin se korrektia kieltä käyttäen on mahdollista.

Etenkin Elintarviketyöläisten liiton Kuntosella voi olla paljonkin hampaankolossaan: Lonka toimi loppukevään elintarvikealan työkiistassa työnantajapuolen asiamiehenä ja käytti muun muassa oikeuttaan siirtää lakkoa uuvutusaseena työntekijäpuolta vastaan työnantajien neuvottelutavoitteita ajaakseen. Asiasta on kirjoitettu aiemmin tässä.

Lonka tuli paljastaneeksi Turun Sanomien haastellussa laatunsa hyvin selvästi: "Työnantajapuolihan kaiken aina maksaa".  Tuohon voisi sanoa, että asiakashan kaiken aina maksaa. Ja työntekijät tekevät työt.

Olisi myös kiinnostavaa tietää, millaiseen ajatteluun tai tietoon Lonkan käsitykset yritystaloudesta perustuvat. Joka tapauksessa suomalaisyrityksillä on mennyt erittäin hyvin ja ne ovat kasvattaneet varallisuuttaan koko 2000-luvun. Kasvu on jatkunut välittömästi taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Suomen Asiakastieto kertoo näin:

"Pitkään tasaisena jatkunut yritysten arvonnousu koki kolauksen vuonna 2008, kun yritysten arvosta katosi peräti 12 prosenttia. Taantuman aiheuttama lasku jäi kuitenkin vuoden mittaiseksi ja kasvu-ura on saavutettu tämän jälkeen lähes kaikilla toimialoilla. Tutkimuksen mukaan tyypillisen suomalaisyrityksen arvo on viidessä vuodessa kasvanut 26 prosentilla ja on tällä hetkellä noin 330 000 euroa.

2000-luvulla suomalaisten yritysten tulokset ovat kokonaisuutena tarkastellen olleet erittäin hyviä. Liiketoiminnasta syntyneillä voitoilla on vahvistettu taseita, mikä puolestaan on nostanut yritysten arvoa ja parantanut niiden kykyä selvitä taantumasta. Asiakastiedon tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset kestivätkin taantuman paremmin kuin ruotsalaiset kilpailijansa, joiden arvosta leikkaantui vuonna 2008 peräti 37 prosenttia. 

Asiakastieto tutki euromääräisen arvon muutosta vuosina 2006-2010 yli 30 000 suomalaisyrityksessä. "

Yritystaloutta mielenkiintoisempaa voisi olla tuntea Lonkan ideoita kansantaloudesta. Esimerkiksi onko hänellä jonkinlainen perusteltu näkemys palkkasummasta suhteessa bruttokansantuotteeseen vai katsooko hän vientikilpailukykyä.

Valitettavasti Lonkasta on jäänyt vaikutelma, että kysyttäessä hän katsoisi ihan mitä komponenttia tahansa ja missä väreissä hyvänsä, kunhan toimeksiantajansa ja valitsijansa EK:n asia tulisi ajetuksi.