Sikatiloille ei synny lakosta eläinsuojeluongelmia

Elintarvikealan työtaistelua käydään tietenkin kaikin asein. Työnantajaliitto ETL on huutanut toimittajia avukseen laihanlaisella menestyksellä. Viimeisin ja epätoivoisin rekrytointinsa ovat siat ja nyt Suomessa on ETL:n toimitusjohtaja Heikki Juutisen mukaan menossa ”sikakriisi”:

”Juutisen mukaan ongelmat sikatiloilla ovat jo suuria, kun 100 000 sikaa odottaa teurastusta.

- Maatiloilla on jo todellinen tilanahtaus; kyseessä alkaa olla eläinsuojelullisesti täydellinen kriisi.

Juutinen korostaa, että sikateurastus ja jatkojalostus pitää saada mahdollisimman nopeasti käyntiin.

Sikakriisi on nyt pitkälti viranomaisasia, ja Eviran viranomaiset tapaavat SEL:n lakkovaltuuskunnan, joka on päättävä elin lakkorajojen osalta, Juutinen sanoo.”

Pieni taskulaskinharjoitus kertoo, että Juutinen on kriisiytynyt liian varhain. Suomessa on noin 1,3 miljoonaa teurassikaa. Niiden teurasikä on varsin sama kuin porsimissykli, 4 kuukautta. Jotta 100 000 eläintä olisi teurastamon portilla jonossa, olisi teurastuksen tullut olla noin kuukauden ajan täysin pysähdyksissä kaikkien isoimpien teurastomoiden osalta. Niin ei ole ollut, vaan kyse on ollut päivistä ja silloinkin vain osassa eli Saarioisten, HK:n ja Atrian teurastamoissa. Juuri niissä toimialansa keskeisimmissä yrityksissä, jotka ovat vahvimmin ajaneet liha-alalle uutta työaikamallia.

Maatiloilla suurin ja oikeastaan ainoa ongelma aiheutuu vierotettavista pahnueista. Niille ei synny tilaa silloin, kun tuotantoketjun toisesta päästä ei poistu eläimiä. Vieroittamista voi kuitenkin siirtää ja vierotettavia pahnueita sijoittaa samaan karsinaan niitä jakaen. Porsaathan varttuvat alle kymmenkiloisista teuraskokoisiksi samassa karsinassa, joten tilanpuutetta ei tule myöskään eläinsuojelunäkökulmasta kovinkaan nopeasti.

Jos teurastamot olisivat pysähdyksissä pidempään, hätäteurastukset tehtäisiin näistä vierotettavista ja vain niistä. Se voidaan tehdä tiloilla ja vielä pienikokoiset ruhot voidaan hävittää varsin vaivatta, sillä jätettä syntyy koko Suomessa vain alle 40 000 kiloa päivässä.

Teurassiat voivat sillä välin makoilla karsinoissaan. Niiden kasvua voi tarvittaessa hillitä ja jopa pysäyttää ruokintaa vähentämällä.

Juutisen ja MTK:n huoli eläinten hyvinvoinnista onkin hyvin kaksinaamaista. Kyse on pelkästään voitoista, uuden työaikamallin ajamisesta ja samalla ay-liikkeen mustamaalaamisesta.

MTK, joka on edustavinaan viljelijöitä ja eläinsuojelua, edustaa tässä yhteydessä työnantajapuolta, sillä lihateollisuus on pääosin viljelijäomisteista osuustoiminnan peruina.