21.3.2010

Häkämiehen muisti pettää - jälleen

Puolustusministeri Jyri Häkämies vastaa valtion omistajaohjauksesta. Tuossa roolissaan Häkämies on myynyt loput valtion omistamista Kemira GrowHown osakkeista ja Kemiran osakkeet lähes kokonaan. GrowHow:n osakepotti lähes lahjoitettiin norjalaiselle Yaralle. GrowHown entisestä emoyhtiöstä Kemirasta myytiin 30 % ilman huutokauppaa Häkämiehen mukaan "kotimaiselle pitkäaikaiselle teolliselle sijoittajalle" eli Oras Investille ja siivu myös eläkeyhtiö Varmalle. Valtiolle jäi 16,5 %. Oras Invest aloitti Kemiran liiketoimintojen pilkkomisen ja myynnin lähes välittömästi.

Tuossa valossa Suomen Kuvalehden artikkeli on peräti surkuhupaisa:
Jyri Häkämies: "Sonera myytiin alehintaan"
"Kansallisesti tärkeistä omaisuuseristä täytyy pitää huolta. Hölmö ei pidä olla, vaikka kuinka kannattaisi vapaakauppaa", sanoo valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies (kok).
Hän ehdottaa, että Suomi harkitsisi lainsäädännön luomista elintärkeän yritysvarallisuuden kotimaisen omistuksen turvaamiseksi, koska talouskriisi tekee asiasta yhä ajankohtaisen.
Teleyhtiö Sonera yhdistyi 2002 ruotsalaiseen Teliaan. Kysymyksessä oli Paavo Lipposen II hallituksen päätös, sillä valtio oli Soneran pääomistaja. Soneran omistajaohjauksesta vastasi silloinen liikenneministeri Kimmo Sasi (kok). [...]
Valitettavasti Soneran omistustarinaa ei voi enää kirjoittaa uudelleen.
"Tämä on tietysti jälkiviisautta. Mutta en pyri osoittamaan syyllisiä vaan syitä, joista on aihetta ottaa opiksi." [...]
Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) suunnittelee parhaillaan Fingridin uutta omistuspohjaa. Hän haluaa yhtiön pysyvän valtion määräysvallassa ja Häkämies on lähtökohdasta yhtä mieltä Pekkarisen kanssa.
Samalla Häkämies kysyy, onko valtion pakko olla Fingridin enemmistöosakas. "Voisiko syntyä kotimaisten omistajien liitto, jossa varmistettaisiin säännöksin ja sopimuksin, ettei vihamielinen omistaja pääse hankkimaan määräysvaltaa."
Kiinnostuksensa Fingridiin ovat ilmaisseet ruotsalainen pääomasijoittaja EQT ja suomalainen eläkeyhtiö Varma. [...]
Viime vuonna Häkämies väitteli kiivaasti valtion omistajapolitiikasta ammattiliittojen kanssa, mutta nyt hän kiertää maata konsensushengessä yhdessä ay-johtajien ja yrittäjien kanssa.
"Voimia Suomelle" -kiertueen teemoja ovat yrittäjyys ja kotimainen omistus. 
Vanhat kaverukset asialla

Häkämiehen mukaan Fingridin omistajaksi kelpaisi siis eläkeyhtiö Varma. Kuten kerrottua, se on jo saanut 8 %:n siivun Kemirasta. Varman toimitusjohtaja on Matti Vuoria, joka kuuluu myös Häkämiehen kokoamaan valtion omistajaohjauksen neuvonantajaryhmään. Varman hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii - kukas muu kuin - Oras Investin hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi.

Valtio ja Varma olivat yhteistyössä myös vuonna 2008. Varma hankki tuolloin islantilaisen Novatorin omistamat Elisa-osakkeet ja Häkämieheltä sitoumuksen niiden lunastamiseen valtiolle. Reilu 10 % tarvitaan valtiolle Häkämiehen mukaan "huoltovarmuuden vuoksi".

Kun osuus on noin pieni, kyse lienee enää Varman pääomahuollosta. On myös merkillistä, ettei tuo huoltovarmuus tullut Häkämiehen mieleen lannoitteita valmistavan GrowHown tai yhtenä tärkeimpänä liiketoimintanaan vesilaitosten vedenpuhdistuskemikaaleja valmistavan Kemiran kohdalla.

Sivupolku valtaväylille  

Sama huonomuistisuus koskee Destiaa. Häkämiehen Kauppalehdelle kertoman mukaan "tienrakennusalaan ei liity sellaista valtionintressiä, jonka vuoksi valtion täytyisi toimia alalla."

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria on ehättänyt olemaan samaa mieltä. Vuorian näkemys koskee tosin enemmän rahoitusta kuin itse rakentamista. Hänen mukaansa suuria tie-, rautatie- tai muita väylähankkeita pitäisi saada käyntiin yksityisellä pääomalla.

Vuorian toive ei toteutune, jos liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk.) PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holmilta tilaaman selvityksen esitykset otetaan käyttöön. Valtio ei nimittäin tuolloin vaadi enää yrityksiä osallistumaan rahoitukseen vaan pelkästään voitonjakoon, eikä eläkeyhtiöille olisi tilaa rahoittajana.

Tarkoitus on, että edullisia lainoja saava valtio järjestää lainat ja välittää ne erilaisille konsortioille, jotka sitten liisaavat väylät takaisin niiden tosiasialliselle rahoittajalle eli valtiolle.

Holmin ajatuksena on myös perustaa budjetin ulkopuolinen tierahasto. Valtiosihteeri Raimo Sailas ehti tyrmätä ne juuri samanlaisessa, Vehviläisen toimeksiannosta tehdyssä, selvitysmiesraportissaan kaksi vuotta aiemmin vuonna 2007. Niitä ei ollut myöskään 2006 luovutetussa ehdotuksessa  uusien pitkäjänteisten rahoitustapojen käyttöönotosta tienpidossa. Työtä johti tuolloin sattumalta taas - Varman Matti Vuoria. Hänellähän sattui olemaan jo valmis tierahasto takataskussaan: eläkeyhtiö, joita Holmin edustama Keskusta erityisesti inhoaa.

Myöskin Sailas näki ulkopuolisen rahoituksen usein tarpeettomana mutta ei sentään ehdottanut, että valtion tulisi toimia sekä infra-rakentajien pankkina että vuokramiehenä.

Holmin kaavailemalla rahastolla olisi myös kohtalaisen itsenäinen rooli eikä Holmin mielestä väylähankkeita tulisi edes päättää vain kustannus-hyöty -analyysin perusteella. Tuo jättää tilaa peri-kepulaisille siltarumpuhankkeille ja samalla mahdollistaa Holminkin esittämänä rahoituksen kiskomisen maakuntien ulkopuolelta rahastolle korvamerkittyinä tie- ja ruuhkamaksuina pääosin jo rakennetuilta ja maksetuilta teiltä.

Holmin työstä käy myös ilmi elinkaarimallilla toteutettujen tiehankkeiden tavaton kalleus: rahoituskulut muodostavat 2/3 kuluista. 51-kilometrisellä Lohja-Muurla -osuudella rahoituskulut ovat Holmin kukaan 650 miljoonaa. Rakennuskulut ovat olleet 250-300 miljoonaa lähteestä riippuen.

Rahoittajina ovat Euroopan investointipankki (EIB), Pohjoismaiden Investointipankki (NIB), Nordea Pankki Suomi Oyj, Svenska Handelsbanken AB ja The Royal Bank of Scotland (RBS). Rakentajat, joista vain yksi on suomalainen, ovat osallistuneet rahoitukseen vähäisemmillä summilla. Lemminkäinen todennäköisesti 10 miljoonalla, enintään 30 miljoonalla. Korkokulut juoksevat siis Suomesta ulos pikavauhtia. Tätä on tavattu nykyään sanoa tehokkuudeksi.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olin aivan yllättynyt tämän tiedon tasosta..koko blogissa! Jestas Kiitos. Mistä tavallinen talliainen saisi näitä tietoja enemmän

ninni kirjoitti...

Jos tämän blogin tiedoista tehtäisiin lehti, olisi se paljon mielenkiintoisempi kuin Hesari. Eikö olisi syytä antaa suuremmalle yleisölle mahdollisuus kaikkeen muuhunkin kuin sivupalkissa ilmoittamiisi Pääuutisiin..joista tosiaan herkullisimmat palat jää pois. Näistä saisi jo ns. oppositiolehdenkin

Anonyymi kirjoitti...

Elinkaarimalli ;-)

"Elinkaarimalli syö tierahat

[Kuva: Antti Mannermaa]

Elinkaarimalli tekee tiehankkeista kalliita. Mutta se ei ole suinkaan järjestelmän ainoa huono puoli.

Television Spotlight-ohjelmassa esiteltiin Lohja-Muurla moottoritien kohulaskelmia. Niiden mukaan rakennusyhtiöt ja investointipankit hyötyvät rakennushankkeesta, mutta toteuttamistapa maksaa valtiolle 45 miljoonaa euroa ylimääräistä"

http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article31911.ece