13.2.2010

Suomessa maksetaan viljelijälle Euroopan korkeimpia hintoja

Usein huomaa väitettävän, että Suomessa maksettaisiin maataloustuottajille koko Euroopan alhaisimpia tuottajahintoja.

Itse asiassa Suomessa maksettavat hinnat näyttävät olevan hyvää eurooppalaista tasoa ja sellaisista volyymituotteista kuten sokerijuurikas, maito ja sianliha on tuottajille maksettu aivan Euroopan kovimpia hintoja. Myös Suomessa maksetut viljan hinnat näyttävät tuottajan kannalta varsin kelvollisilta. Lähempää katsoen ne ovat vielä merkittävästi parempia, sillä Suomessa satojen laatu vaihtelee hyvin paljon sääoloistamme johtuen. Joinakin vuosina vain neljännes sadosta on myllykelpoista ja silti tuottajien saama hinta on ollut aina eurooppalaisittainkin hyvä.

Alla olevaan taulukkoon on koottu saatavilta osin tuottajahintojen yhdeksän vuoden keskiarvot. Tiedot on noudettu EU-komission kokoamasta hintatilastosta ja ne ovat vuosilta 2000-2008. Laskelmia ei ole painotettu tuotannon volyymilla. Tilastoista puuttuvat kokonaan Italia ja Saksa sekä hyvin useiden vuosien osalta Ranska. Ruoan kuluttajahinnasta, maantieteellisestä asemasta, markkinoiden koosta sekä kaupan ja teollisuuden omistussuhteista ja rakenteista voi varsin perustellusti päätellä, etteivät noiden maiden tuottajahinnat ainakaan nosta keskiarvoa.

Ruista ja naudanlihaa tilastoissa ei ole ja meillä hyvin vähän käytetystä lampaan lihasta ei Suomelle ole ilmoitettu tietoja. Myöskään siipikarjaan lihasta ei ole vertailukelpoista tietoa. Puutteineenkin taulukko antaa silti hyvän kuvan tuottajille maksetusta hintatasosta: maataloustuotteiden hinnat seuraavat toisiaan esimerkiksi tuotantopanos- ja substituutiovaikutuksensa takia. Korkea viljan hinta nostaa lihan ja kananmunien hintaa ja niin edelleen.

TuoteEU:n ka. Suomi SijaMaita vertailussa
Kaura (100 kg)12,6011,0612.25
Ohra (100 kg)12,3211,728.20
Vehnä (100 kg)12,7213,438.23
Peruna (100 kg)17,7617,388.22
Sokerijuurikas (100 kg)32,6246,103.20
Porsaanliha (100 kg)163,86265,782.22
Kananmunat (10 kg)6,164,8018.23
Maito (100 kg)29,4036,572.21

Maidon osalta ykköspaikan vei saarivaltio Malta. Siellä maitoa tuotetaan hyvin vähän. Kreikassa porsaanlihasta maksetaan Suomea enemmän.

Kananmunien hintaa koskeva taulukko on oikaistu vastaamaan 10 kilon hintaa kuten tilastonpitäjä näyttää muualtakin tarkistetun mukaan tarkoittaneen. Suomessa näkyisi maksetun matalaa tuottajahintaa. Yksi selittävä tekijä voi olla mittava ylituotanto. Suomesta EU:lle ilmoitetut hinnat poikkeavat kuitenkin varsin paljon siitä, mitä tuottajille kerrotaan Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken mukaan maksetun.

Sianlihan hintaa ["Selling prices of pigs (light)"] ei ollut Suomen ja useiden muiden maiden kohdalle ilmoitettu. Kun puuttuvat hinnat korvaa Tiken tilastoimilla hinnoilla, huomaa, että niidenkin kotimaan hinnat ovat lähes korkeimmat Euroopassa. Sellaiseen viittaa myös tämä Tiken tuottama graafi ja porsaanlihasta ("piglets") maksettu huomattavasti keskiarvoa korkeampi hinta.

Seuraavaan taulukkoon on koottu vertailuksi sianlihan ja kananmunien hinta Tiken ilmoittamina ja vertailtu niitä EU:n keräämiin hintoihin.

TuoteEU:n ka. Suomi SijaMaita vertailussa
Kananmunat (10 kg)6,167,733.23
Sianliha (100 kg)118,61135,563.15

On hyvin mahdollista, jopa ilmeistä, että suomalaista korkeaa ruoan hintaa selittää kaupan sijaan eniten korkea tuottajahinta yhdistettynä elintarviketeollisuuden omistussuhteisiin: kaikki keskeisin elintarviketeollisuus on osuustoiminnallista perua ja äänivalta on yhäti sementoitu viljelijöille ja etupiireilleen.

Kaupassa maksamansa eurooppalaisittain korkean hinnan lisäksi suomalainen maksaa viljelijöilleen Euroopan avokätisintä maataloustukea. Tuki on samalla maailman korkein, sillä köyhillä valtioilla ei ole luonnollisestikaan varaa ja myöskään syytä maksaa korkeampia tukia. EU:n ulkopuolisista rikkaista maista Kanada, USA, Australia, Japani, Sveitsi ja Norja tukevat maatalouttaan Suomea vähemmän.

Siihen, minne kaikki mittavat tuet ja tuottajahinnat ovat valuneet, voi tutustua lukemalla tämän artikkelin.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei!

Itselläni on suunnitelmissa jatkaa vanhempieni maatilan pitoa heidän siirtyessä eläkepäiville, joten on asian suhteen omakin lehmä ojassa.

Mutta oma mielipiteeni on pakko tähän kertoa, kun vertailette viljelijä hintoja täällä niin onko niissä otettu huomioon viljely kustannuksia? Koska se mitä siitä käteen jää on kuitenkin se tulojen ja menojen erotus. On tietysti selvää, että ruuan tuotanto on todella paljon hepompaa ja halvempaa eteläisemmässä euroopassa ja kaupan ollessa vapaata on suomalaisten viljeliöiden mahdoton kilpailla esim.puolalaisten viljelijöiden kanssa hinnalla. Kuluttajat näinollen määräävät pitkälti suomalaisen maanviljelyn tulevaisuuden.
Mutta, mielestäni ruoka on se viimeinen asia jonka suhteen kansakunnan kannattaisi olla rippuvainen toisesta. On olemassa lukemattomia syitä siihen miksi eläimen kannattaa syödä ruokaa joka on kasvatettu ympäristössä jossa tämä kyseinen eläin elää, mutta se on myös ympäristönsuojelun kannalta välttämätöntä, on petollista ajatella että euroopan kokoisessa yksikössä olisi suotuisaa alkaa keskittää sellaisia aloja kuin esim. ruuan tuonanto. Sen kyllä ymmärrän, että jos se resurssi joka tässä säästyy on raha, voi vaikuttaa että näin säästyisi luontoa ja sen resursseja. Mutta raha ei ole resurssi joka kuluu käytettäessä, se on ainoa resurssi joka keskittyy käytettäessä. Raaka-aineet, jotka ovat luonto meille tarjoaa ehtyvät kiihtyvällä vauhtilla vaikka vaikka rahaa kuluisikin vähemmän. Mutta kumpi on se, jonka hupenemisen perusteella kannattaisi tehdä toimenpiteitä tulevaisuuden jatkuvuuden kanalta?
Ei kanata unohtaa syytä miksi Rooman valtakunta kaatui, ei pelkästään siksi että hunnit ja vandaalit heitä ryöstelivät ja heidän kanssa sotivat. Vaan siksi, että heidän keskittynyt ruuan tuotantonsa välimeren toisella puolella vallattiin heiltä pois. Se, että ihmiset(ohjattuna ehkä) tälläiseen tilanteeseen nyt massan enemmistönä kuluttamalla itseään ajavat on nykyisistä kehityssuunnista omasta mielestäni yksi tärkeimpiä yhteiskunnallista keskustelua vaativista huolenaiheista. Koska tälläinen kehitys ei palvele kuin hetkellisesti kulutajan lompakkoa, muttapitkällä aikavälillä omaa kuoppaa tässä kaivetaan. Ja hyödyn nyt kuitenkin korjaavat ne isot ruoka jätit ja konsernit joille tuotanto keskittäessä siirtyy.

Kirjoitusvirheistä pahoittelut, tulivähän kiihtyneellä moodilla tää naputeltua ennentyöhön lähtöä=)

Alarik

Anonyymi kirjoitti...

hyvää ja asiantuntevaa puhetta. "leipä miehen tiellä pitää" sanoo sekin vanha sanonta. en ymmärrä ajatusmaailmaa jossa tämäkin "leipä" ulkoistettaisiin paremmin tuottaville alueille eurooppaan ja ajettas "leiväntuottajat" kotimaassa työttömäksi. sitten oliskin 500 000 uutta työtöntä elätettävänä ja se helvetin "leipäkin" pitäisi jostain hommata. yksi ainut katovuosi ja täällä kuolis ihmisiä kuin kärpäsiä koska "leipää" ei yllättäen oliskaan markkinoilla myydä tänne pohjolaan.
ja ruoka kuitenki on ihmisen tarpeista se suurin, muulla ei ole mitään väliä kun on nälkä.
vois varmaankin moni pettyä kun maanviljelijäksi alkais, luulona et nyt rikastutaan ja nopeasti, nostetaan vain tuet ja sit tuhlataan, ja kun kaikki menis katovuoden tai muun epäonnen takia ituiks..
ihmeellinen paikka tämä suomi. niitä parjataan ja solvataan jotka pitävät meitä hengissä, tuottavat ruokaa.

sampop kirjoitti...

Ottamatta kantaa itse asiaan, ihmetten väitettä:

>sitten oliskin 500 000 uutta >työtöntä elätettävänä

Vaikka kaikki n. 65 800 tilaa lopetettaisiin tuskin ihan 500 000 työtöntä ilmoittautuisi kortistoon?

Kuitenkin ruuanjalostus varmasti säilyisi ainakin joiltain osiltaan kotimaassa (mm. leipomoteollisuus). 2,9% kansantaloudesta toki pyyhkiytyisi pois.

Ymmärrän että asia on tärkeä, mutta heppoisilla väitteillä ei edistettäne oikein mitään asiaa.

Onko maatalouden tuottavuudesta muihin aloihin verrattuna missään vertailukelpoista dataa?

http://www.matilda.fi/dev60cgi/rwcgi60?server=Rep60_sirppi&report=masp_05_html.rdf&destype=Cache&desformat=HTML&P_ALUEKOODI=001&P_ALUETYYPPI=01&P_KIELI=sf&P_VUOSI=2008&webdbversion=3&_wwv_rw_log_id_=1&_wwv_rw_stime_=149466352&session_id=739053190374&authid=PUBLIC

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html

anonyymibloggari@gmail.com kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
anonyymibloggari@gmail.com kirjoitti...

// poistamani oma kommenttini tarkennettuna:

"2,9% kansantaloudesta toki pyyhkiytyisi pois."

Tuo 2,9 % pitää sisällään koko alkutuotannon, eli maa-, metsä- kala- ja porotalouden sekä kaivosteollisuuden.

Oikeampi luku maataloudelle on nyt n. 0,7%. Erittäin vähän siis.

sampop kirjoitti...

>Oikeampi luku maataloudelle on nyt >n. 0,7%. Erittäin vähän siis.

Paljonko työntekijöitä alalla oikeasti on? Ja onko siis alan tuottavuuuden kehityksestä lukuja.

Anonyymi kirjoitti...

Jos jätettäisi maanviljelijä rauhaan ja säästöt kohdistettaisi kaikkiin niihin rakenteisiin joita maassamme on veronmaksajilla maksatettu maatalouden nimissä.
Opintoaineistoksi Anti-Pekka Pietilän kirja; Maatalous mafia syö rahamme. Kirjoittaja mainostaa kirjaa maatalousmafian vastaisena ei maatalouden.