17.10.2009

Tänäänkin on köyhien vastainen päivä

Vuonna 2007 köyhyysriskin alaisena eli 708 000 suomalaista. Köyhien lukumäärä ja tuloerot ovat kasvaneet tuonkin jälkeen peräti OECD-maiden ennätystahtia.

Yle Uutiset haastatteli Kelan tutkimusosaston päällikköä tutkimusprofessori Olli Kangasta köyhyyden vastaisena päivänä 17.10. Hän arvioi, että pienituloisissa talouksissa elää nyt jopa miljoona suomalaista. Samaan aikaan taantuma ei näy Kankaan mukaan työssäkäyvien ihmisten kukkarossa millään tavalla:
"Päinvastoin heidän kukkaronsa on pulleampi kuin ehkä koskaan, mutta työelämän ulkopuolelle joutuvien sosiaalietuudet jäävät jälkeen ja näin kuilu kasvaa entisestään, sanoo Kangas.

Taantuman aikana työttömyys ja konkurssien määrä on kasvanut, ihmisten talousahdinko näkyy lisääntyneenä velkaneuvonnan ja toimeentulotuen tarpeena ja leipäjonojen kasvuna.
Sama koettiin myös 1990-luvun alun laman aikana. Nykyisessä talousahdingossa pienituloiset joutuvat ehkä tiukemmallekin.

- 1990-luvulla verotusta kiristettiin kaikissa tuloryhmissä ja työelämässä olevat osallistuivat laman kustannuksiin. Nyt tilanne on toinen, verotusta on kevennetty ja sitä kautta laman kantaminen jää niiden osaksi, jotka joutuvat työelämän tai markkinatulojen ulkopuolelle, sanoo tutkimusprofessori Olli Kangas."
Taantumasta huolimatta Suomi on vauraampi kuin koskaan. Kyse ei siis ole köyhtymisestä vaan valikoivasta köyhdyttämisestä. Tuloeroja on haluttu kasvattaa ja maksutaakkaa siirtää köyhimmille poliittisilla päätöksillä. Varsinkin alinta perusturvaa on heikennetty ja se on nyt viidenneksen heikompi kuin 15 vuotta sitten. Parhaiten ansaitsevien tulot ovat se sijaan kasvaneet hyvin selvästi:

20071992Ansiokehitys
15 vuodessa
Maanviljelijät53 98430 7171,76
Yrittäjät48 12431 6841,52
Palkansaajat (kaikki)39 58130 9551,28
Eläkeläiset20 07816 3261,23
Opiskelijat10 1138 2631,22
Työntekijät34 81928 8501,21
Työttömät12 23315 1690,81
Käytettävissä olevat mediaanitulot kotitaloutta kohden vuoden 2007 rahassa. Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto

Maanviljelijöiden tulot ovat kasvaneet peräti 76 prosenttia ja ennestäänkin vauras luokka on onnistunut lähes kaksinkertaistamaan tulonsa vain 15 vuodessa. Työttömien tulot ovat samalla pudonneet viidenneksellä. Molemmat lienevät maailmanluokan ennätystasoa mitä tulojen uusjakoon tulee.

Kyse on siis kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista. Koska työttömien perheiden koko on keskimäärin hieman yli kaksi henkilöä, on heidän asemansa hyvin tukala. Heikompi kuin opiskelijatalouksien, joissa tuloja on henkilöä kohden 610 euroa kuukaudessa. Vähän mutta siltikin 120 euroa enemmän kuin työttömien perheissä. Noilla tulotasoilla 120 euroa on valtaisan suuri ero.

Kannattaa myös huomata työntekijäperheiden heikko ansiokehitys. Se ei näytä vastaavan edes työn tuottavuuden nousua.

Sosiaalidemokraatit esittivät valtion ensi vuoden budjettiin jonkinlaisena hätäapuna työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamista 120 eurolla. Se nostaisi nämä tuet kymmenen vuoden takaiselle tasolle 670 euroon kuukaudessa työtöntä kohden. Tuo esitys ei odotetusti mennyt läpi, vaikka kulut olisivat olleet vain 140 miljoonaa vuodessa. Edellisestä sinänsä asiallisesta esityksestä huolimatta en kovinkaan hullaantuisi demarien tällä kertaa oppositiosta harjoittamasta köyhyyspolitiikasta.

Samaan aikaan hallitus on valmistelemassa muun ohella kaikkein suurituloisimpien eli maanviljelijöiden jo muutoinkin hyvien etuuksien jatkamista valtion kustannuksella. Tätä nykyä 130 miljoonaa euroa vuodessa maksavaa viljelijöiden luopumistukea ollaan jatkamassa vuoteen 2014. Kyseessä on eläkejärjestely, jossa ylimmän tuloluokan parhaiten ansaitseva osa pääsee veronmaksajien kustantamalle eläkkeelle jo 56-vuotiaana. Tähän näyttäisi löytyvän noin 600 miljoonaa euroa käytettäväksi neljän vuoden aikana.

Tuo esitys valmistui lähes päivälleen samaan aikaan, kun hallitus puolivälin tarkistuksessaan ilmoitti nostavansa kaikkien muiden vanhuuseläkeiän alarajan 63 vuodesta 65 vuoteen.

Myös maanviljelijöiden lomaetuuksia on parannettu. Vuonna 2010 valtio kustantaa heille 25 päivän vuosiloman ja perhevapaat. Hintalappu tälle vapaa-ajalle on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa, saman verran kuin valtionosuus 50 % on kuntien maksamasta toimeentulotuesta.

Kannattaa myös tietää, että viljelijät eivät maksa itse eläkemaksujaankaan kuin osin, maksuprosenttinsa on noin 10 kun se yrittäjillä on noin 20 %, ja että noin puolet Suomen suurimmista tuloistaan maksetaan Euroopan avokätisimpinä maataloustukina.

Kankaan mainitsema konkurssit eivät koske maatiloja sattuneesta syystä lainkaan. Koska mitään yritystoimintaan kuuluvaa riskiä ei ole - pelkkä voitonmahdollisuus - koko maa-, metsä- ja kalataloussektorilla konkurssi on kohdannut tänä vuonna vain yhtä yritystä jokaista 2350 kohden. Maatalousyritysten - jos yrityksistä voi puhua - osuus edellisistä ei ilmene Tilastokeskuksen julkaisemista luvuista. Muilla päätoimialoilla noin joka sadas yritys on ajautunut konkurssiin kuluvan vuoden heinäkuuhun mennessä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jep jep no tuo maajussien suuret tulot tarkoittaa myös sitä että maajussit ovat niitä kovimpia verojen maksajia.
Sillä verot maksetaan tulosta, eikös juu?

Aina on vainsanottu ettei maajussit maksa veroja mutta laskelmasi osoittavat sen oletuksenaivan vääräksi.

Anonyymi kirjoitti...

niin ja täytyy myöskin muistaa ettei viljelystä tulisi mitään ilman tukia. maassa jossa tuottajahinnat ovat euroopan alimmat, kasvukausi lyhin, tuotantokustannukset korkeimmat ja iso (tosin uhkaavasti vähenevä) osa tiloista on ns. pientiloja joissa tulot ei päätä huimaa.

anonyymibloggari@gmail.com kirjoitti...

"maassa jossa tuottajahinnat ovat euroopan alimmat, kasvukausi lyhin, tuotantokustannukset korkeimmat ja iso (tosin uhkaavasti vähenevä) osa tiloista on ns. pientiloja joissa tulot ei päätä huimaa."

Onkin kysyttävä, tuleeko kelvottomissa oloissa sitten viljellä?

Tuottajahinnat ovat Suomessa olleet aina Euroopan kovimpia. Ks.

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/agriculture/data/main_tables

Valitse “Agricultural prices and price indices” -osio. Pääset hämmästelemään Suomessa maksettuja huippuhintoja.

Tilojen koko on perua virheellisestä maatalouspolitiikasta: on haluttu tukea avokätisesti kannattamattomien kokoisia tiloja vieläpä surkeissa kasvuoloissa.