Maaseudun nuori ei kestä selvin päin?

Nuorten päihteidenkäyttöä on tutkittu Euroopan laajuisesti vuodesta 1995 niin sanotulla ESPAD-tutkimuksella. Kohderyhmänä ovat tutkimusvuonna 17 vuotta täyttävät nuoret. Suomessa siis 9. luokkalaiset. Uusin, yli 5000 nuorta koskenut tutkimus on valmistunut keväällä 2007.

Tulokset ovat yllättäviä siinä valossa, että maaseutu on yleensä oletettu turvalliseksi ja päihdevapaaksi kasvuympäristöksi. Kuitenkin maaseudun nuoret käyttävät kannabista, korvikehuumeita, kuten lääkkeitä ja liuottimia, kaupunkilaisia enemmän ja lisäävät niiden käyttöä. Samaan aikaan trendi kaupungeissa osoittaa alas. Kannabiksen käyttö oli tutkimusvuonna kaupungeissa yleisempää, mutta maaseudun nuorten parissa se on ilmeisesti tänä vuonna tullut yleisemmäksi. (Klikkaa kaavio suuremmaksi)

Muutokset eivät selity tutkimuksen mukaan edes vanhempien tuloilla tai koulutustasolla. Kyse on siis kulttuurista, ei edes päihteiden saatavuudesta. Siihen viittaa alkoholin ja lääkeaineiden sekakäyttö: alkoholia on ollut saatavilla mutta siihen ei ole tyydytty.

Kaupungistuminen ja voimistuva maaltamuutto eivät siis liene uhkia nuorten raittiudelle ja elämäntavoille. Ainoa uhka lienee kaupunkiin muutossa se, että nuori ryhtyisi parempien harrastusmahdollisuuksien vuoksi urheilemaan. Se on yksi tapa joutua päihteiden pariin.

Urheilijanuoret käyttävätkin alkoholia muita nuoria enemmän: Nuorten terveystapatutkimuksessa ilmeni, että 14 % kaikista 14-vuotiaista ilmoitti olleensa tosi humalassa kerran kuukaudessa tai useammin. Ei urheiluseuratoimintaan osallistuvilla 16-vuotiailla vastaava luku oli 32 prosenttia ja urheiluseuratoimintaan aktiivisesti osallistuvilla 38 prosenttia. 6 prosenttiyksikköä enemmän. 18-vuotiaissa vastaavat prosenttiluvut olivat 40 prosenttia ja 45 prosenttia.

Kaaviot: Ahlström ym, Missä nuorisoryhmissä

päihteiden käyttö on vähentynyt,

Yhteiskuntapolitiikka 1/2008, Stakes.