1.10.2008

Siikajoki: Kuinka manalasta tehtiin lasten onnela

Pohjois-Pohjanmaan Siikajoki on saanut kaikkien päämedioiden myönteistä huomiota suorastaan lasten paratiisina. Siikajoen menestys on varsin yllättävää. Tästä huolimatta se jää elämään omaa elämäänsä ja paikkakunnasta tullaan kirjoittamaan monta lämminhenkistä artikkelia. Myös moni poliitikko tulee viitanneeksi Siikajokeen silloin, kun haluaa puhua viihtyisästä paikkakunnasta. Se tuleekin olemaan hauskaa.

Kyselytutkimuksessa, jonka teki TNS Gallup Valittujen Palojen toimeksiannosta, haastateltiin 1060:ta lapsiperheen vanhempaa. Vanhemmilta kysyttiin muun muassa, mitkä tekijät ovat heidän mielestään tärkeitä asuinpaikkaa valittaessa: kohtuuhintaiset asunnot, alhainen rikollisuusaste, hyvät koulutusmahdollisuudet tai alle tunnin kestävä matka isoon kaupunkiin ja niin edelleen.

Vastausten perusteella laskettiin noiden etukäteen valittujen tekijöiden painotuskertoimet.

1. Kohtuuhintaiset asunnot 4,21
2. Lukio- ja/tai ammattikoulu 3,91
3. Alhainen rikollisuusaste 3,74
4. Asuu paljon lapsiperheitä 3,67
5. Alle tunti isoon kaupunkiin 3,41
6. Alhainen veroäyri 3,27
7. Alhainen työttömyys 3,25
8. Paljon kesämökkejä 2,77
9. Asukasmäärä kasvussa 2,69
10. Keskimäärin hyvätuloisia asukkaita 2,40

Siikajoki siis huomattiin parhaaksi. Plussaa tuli kohtuuhintaisista asunnoista, siitä, että paikkakunnalla havaittiin vähän rikollisuutta sekä paljon lapsiperheitä. Kaksi jälkimmäistä tosin sulkevat melkoisesti toisiaan pois.

Monia kunnanisiä ja vanhempia kiinnostaa nyt, minkälainen paikkakunta Siikajoki on ja olisiko siitä muille opittavaa? Kenties paljonkin.

Kuinka “Syväjoesta” tulikin onnela?

Seudun läpi virtaa leveähkö ja matala joki, joka on padottu ja allastettu yläjuoksultaan. Naapurikuntien nuoriso sanoo Siikajokea tuon padon vuoksi Syväjoeksi. Nimi on tietenkin väännöstä padon uhkaamassa jokiympäristössä kuvatusta Syvä joki -elokuvasta. Mukana lienee myös pilkantekoa ja viittauksia elokuvan metsäläisiin antisankareihin.

Siikajokeen kuuluvat entiset Paavolan ja Ruukin kunnat. Oikeammin Paavola liitettiin ensin Ruukkin ja vuosikymmenten kuluttua siihen liitettiin myös Siikajoki nimineen kaikkineen. Siikajoen taajamasta - sitä tuskin huomaa - on Ouluun matkaa noin 60 kilometriä. Käytännössä tunnin matka, koska tie on kapea ja luikertelee pahimmillaan juuri ja juuri kahden auton mentävänä nauhana ilman pyöräteitä tai valaistusta. Valtatie 8:aa myöten Siikajoen kuntakeskuksesta, Ruukista, matka käy nopeammin mutta vastaavasti pitkästyttävämmin.

Mitään harrastusmahdollisuuksia Siikajoella ei ole, ellei pidä veneilystä tai samoilusta pohjois-pohjalaisilla rämeillä ja suolakeuksilla.

Wikipedia kertoo, että “Siikajoella on kaksi toisen asteen oppilaitosta, Ruukin lukio ja Ruukin maaseutuoppilaitos. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä hevostalouden alalla.“ Siikajoella voi siis opiskella maanviljelijäksi tai kenties hevosenkesyttäjäksi. Muunlaisen ammatin hankkiakseen joutuu hakeutumaan ainakin Ouluun tai Raaheen.

Siikajoella voi sanoa olevan selvityksessä mainittuja kesämökkejä, sillä onhan siellä merenrantaa ja lisäksi hivenen muutakin kesäasutusta. Kesäisin näkeekin Ruotsin rekisterikilvin varustettuja Saabeja vakituisten asukkaiden hylkäämien rintamamiestalojen heinittyneillä pihamailla.

En tosin tiedä, kuinka tämä siikajokista lapsiperhettä ilahduttaa. Mutta arvaan, että vieraan ihmisen näkeminen on ahdasmielisen syrjäseudun asukkaille elämys. Näin etenkin koska melkoisessa osassa alueen lapsiperheitä ei ole edes televisiota: Siikajoki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan “raamattuvyöhykkeeseen” monilapsisine perheineen. Tästä hyvänä esimerkkinä muuan mainio kansanedustajamme 18 lapsensa kanssa.

Juuri tämä tekijä selittää aika isolta osaltaan Siikajoen gallup-menestystä jos lapsilukuakin. Sen vuoksi paikkakunta katsotaan erheellisesti lapsiystävälliseksi ja myös siksi, että lapsiluku kasvaa yhä.

Tällä keskustalaisuuden läpitunkemalla paikkakunnalla ei ole myöskään lääkäripäivystystä, joten lapsen sairastuessa tulee lähteä Raaheen. Erikoissairaanhoito on Oulussa. Kalevan keskustelupalstaa seuraten kouluissa on myös kehno ruoka, eikä välipalaa tarjota. Näistä kaikista puutteista huolimatta veroprosentti on 19,5%, yhden prosenttiyksikön kalliimpi kuin koko maassa keskimäärin.

Kuinka nämä tekijät eivät ole vaikuttaneet Siikajoen sijoitukseen? Selitys löytyy tutkimusasetelmasta ja se on mainio:
"Lasten päivähoito, peruskoulutus sekä terveydenhuolto jäivät tutkimuksen ulkopuolelle, koska ne ovat kuntien lakisääteisiä velvollisuuksia, jotka jokaisen kunnan on tavalla tai toisella hoidettava. Ulkopuolelle jäivät myös harrastusmahdollisuudet, koska aiheesta ei ole vertailukelpoisia tilastoja."
Voi sanoa, että Siikajoella, lasten paratiisissa, kaikki nuo ovat tavalla tai toisella jätetty rappiolle.

Mutta asunnot ovat Siikajoella halpoja ja se selittää enimmän osan menestyksestä. Halpuus kylläkin kertoo vain siitä, että Siikajoen asunnoista ei haluta maksaa paljon: hintahan kuvaa asunnon haluttavuutta, johon taas sijainti ja ympäristön viihtyvyys vaikuttavat mitä eniten.

Myöskään rikollisuutta ei juuri ole. Tämä ei estänyt sitä, että rikollisuuden juuretkin yritettiin kitkeä paikkakunnalta kovin ottein.

“Luonteva myönteinen yhteistyö poliisin kanssa”

1990-luvun lopulla Suomea kiersi ahkerasti muuan Yhdessä Elämään - projektiaan markkinoiva terveydenhoitaja ja konsultti, 11 lapsen äiti itsekin. Hänen kaupittelemansa hankkeen kantavana ideana oli, että koko kunta ottaa yhteistyössä koulutoimen, paikallispoliisin sekä vanhempien kanssa käyttönsä tiukat lapsia ja nuoria koskevat järjestyssäännöt tapanormeineen. Käytökseen kuului muun muassa varhaiset kotiintuloajat ja eräänä yksityiskohtana joillakin paikkakunnilla suositeltiin, etteivät lapset vierailisi toistensa luona sunnuntaiaamuisin. Tarkoitus oli, ettei hartaushetki tai seuroihin valmistautuminen häiriintyisi.

Pian sisäministeriö kielsi paikallispoliiseja vahvistamasta ja noudattamasta hankkeen puitteissa annettuja iltaisia ulkonaliikkumiskieltoja lakiin perustumattomina.

Muuan Oulun lähikunnissa opettajansijaisuuksia tehnyt ystäväni oli seuraamassa, kuinka uneliaalla Pohjois-Pohjanmaan kirkonkylällä valmistauduttiin häätämän "maailmallinen" paha pois koko pitäjästä.

Kaikki vanhemmat ja muut asiaankuuluvat oli kutsuttu Siikajoen kirkonkylän koulun juhlasaliin monisatapäiseen kokoukseen. Projektin matkasaarnaaja-konsultti esitteli muualta tuttua ja palkittua hankettaan. Se tuntui saavan yllättävän paljon tukea ja herättävän innostusta eri puolelta salia.

Näin vaikka opettajakunnassa ja joissakin vanhemmissa oli kummastusta herättänyt muun ohella se, että lasten ajautuminen rikosten poluille, esimerkiksi näpistelyyn, olisi pitänyt kitkeä ankarin toimin: viisivuotiaalle, joka näpistää kaupasta, olisi puheiden mukaan pitänyt soittaa poliisi! Tätä on siis Yhdessä elämän hankkeen kotisivuilla nytkin mainittu “Luonteva myönteinen yhteistyö poliisin kanssa.”

Tilaisuus päättyi koulun rehtorin torjuvaan puheenvuoroon, jolle ei sentään buuattu salista. Kun väki sitten poistui, oli ystäväni hämmästyksekseen huomannut, että eräät hankkeen parhaista kannattajista eivät olleetkaan Siikajoelta, vaan olivat saapuneet naapurikunnista farmari-Peugeoteillaan kannattamaan uskonsisartaan ja Siikajoen uutta järjestyssääntöä.

Hanke tiettävästi hyväksyttiin myöhemmin koko seutukuntaan.

Tällainen on siis se oikea Siikajoki. Se olisi myös Suomen lapsiystävällisin paikkakunta, jos gallupien tekijöitä ja lehtiä uskoisi.

(Kuvalähde: Kuvaleike sanomalehti Kalevan keskustelupalstalta)

5 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Kai tuollakin asua vois, jos sinne olis syntyny ja kaverit olis kiiltävää autoa ja komeaa titteliä tärkeämpiä.

Anonyymi kirjoitti...

Tai ei olisi lapsia.

Anonyymi kirjoitti...

huomaa ettei kirjoittaja ole siikajoelta. tämä tekstissä mainittu kansanedustaja 18 lapsensa kanssa ei edes asu siikajoella!! huoh.. kateellisten panettelua. :P

Anonyymi kirjoitti...

Tulkaa itse asumaan siikajoelle niin tiedätte millaista täällä on todella asua.
Tuo kirjoitus ei mielestäni vastaa todellisuutta.

Anonyymi kirjoitti...

oikaisu tuohon kunta hommeliin ensin oli PAAVOLAN ja REVONLAHDEN kunnat jotka pakkoliitettiin 1972. nimeksi tuli RUUKIN kunta. ja sitten liitettiin SIIKAJOEN ja RUUKIN kunnat joista tuli SIIKAJOEN kunta. 18 lapsen kansanedustaja mahtanee olla nykyisestä SIIKALATVAN kunnasta johon on liitetty 6 kuntaa.kieltämättä onhan täällä siikajoella paljon puutteita kuten kulku yhteydet muualle mutta sama ongelma taitanee olla muissakin maaseutu pitäjissä. täältä kuitenkin vielä pääsee junalla niin etelään kuin pohjoiseenkin, mitä mahdollisuutta ei ole monessakaan paikassa esim. naapuri kaupunki Raahe.