Kuka kutsui USA:n ohjuskilven Helsinkiin?

Noin vuosi sitten merivoimiemme alus osallistui Yhdysvaltain keskeisimmän ydinpelotteen osana laivasto-operaatioon Venäjälle kuuluvan Kaliningradin edessä. Toinen alus oli USS Porter, joka on osa Yhdysvaltain Aegis-järjestelmää. Tämä Eurooppaan sijoitettu ohjuskilpi on luotu USA:n ydinpelotteen ensi-iskun aseeksi Venäjää vastaan.

Alukset suorittivat huhtikuun puolessavälissä 2018 improvisoidun harjoituksen Itämerellä juuri samaan aikaan, kun USA:n johtama liittokunta teki kostopommituksia Välimereltä Syyriaan Venäjän tukemaa Al-Assadia vastaan.

USS Porterin tehtävänä oli näyttää Venäjälle Yhdysvaltain voimaa ja luoda ohjuskilpi Kaliningradin ylle pommitusten ajaksi, käytännössä uhata Venäjää ydinasein. Espanjasta Itämerelle juuri pommitusten alla lähtenyt alus tuli myös julkisuuteen kerrotun mukaan Itämerelle ”valvomaan Yhdysvaltain etuja”. Laivastomme aluksen kanssa suoritetun manoveerin jälkeen USS Porterin annetiin 18.4.2018 ankkuroitua Helsinkiin ”laivastovierailulle”.

Nyt jää selvitettäväksi, kuka antoi Helsingin USA:n ydinpelotteen kaikkein tärkeimmän hyökkäysaseen asemapaikaksi ja suojakilveksi ja kuka antoi laivastollemme luvan osallistua Venäjän uhkaamiseen Itämereltä USA:n kumppanina.

Tämän operaation Suomelle luoma uhka oli samaa luokkaa kuin USA:n ydinaseiden tuominen maaperällemme olisi aiheuttanut, sillä Aegis-järjestelmä on Venäjälle suurin turvallisuusuhka ja samalla ensimmäinen itsepuolustukseksi tuhottava kohde: Sen ainoa tarkoitus on mahdollistaa Yhdysvaltain ydinaseiden ensi-isku Venäjälle ilman, että Venäjä voisi vastata siihen.

Asejärjestelmä rikkoi niin kutsuttavan kauhun tasapainon, joka oli pitänyt huolen, etteivät nämä ydinasevallat hyökkää toisiaan vastaan. Tästä tärkeästä osasta hyökkäämättömyyttä sovittiin ABM-sopimuksella, jonka nuorempi Bush sanoi irti vain kertomalla julkisuuteen, ettei USA noudata enää sitä. Niin tehtiin juuri Aegis-järjestelmän takia, jonka toimintakyky riippuu myös siihen kuuluvien alusten sijainnista.

Helsinki ja Itämeri eivät tulleet siis valituiksi sattumalta niin sotilaalliselta kuin Suomesta lähetetyn poliittisen viestin kannalta. Ei ole myöskään sattumaa, että Putin halusi neuvotella Trumpin kanssa Suomen-tapaamisellaan juuri tästä mainitusta ohjuskilvestä. Se kertoo Venäjän huolesta.

Arvion mukaan joku osallistumispäätöksen tehnyt on ylittänyt toimivaltansa. On mahdollista, että tuollaisen toimivallan ylityksen ja kaiken muun seurauksena tulee henkilövaihdoksia puolustushallinnossa – ainakin pitäisi tulla.

Kerrataan vielä miksi: Suomi osallistui aluksellaan USA:n Syyriassa käymän, tosiasiallisesti Venäjän-vastaisen sodan aikana Yhdysvaltain aseelliseen operaatioon Itämerellä ja tarjosi sen lisäksi USA:n kaikkein vaarallisimmalle hyökkäysaseelle suojasataman pääkaupungin ilmapuolustuksen alla - ellei peräti ihmiskilven takana.

Samankaltaisessa, joskin paljon lievemmässä Aegis-järjestelmää koskevassa tapauksessa Tsekin hallitus kaatui ja pääministeri Topolanek joutui jättämään paikkansa kesken Tsekin EU-puheenjohtajuuskauden. Selkkauksen seurauksena Aegista ei koskaan päästetty Tsekin maaperälle. Suomeen se kutsuttiin vastoin omaa turvallisuuttamme, muuta kansallista etuamme ja virallista liittoutumattomuuspolitiikkaamme.

Huomautettakoon, että kaikki edellä  kerrottu on ollut luettavissa ja saatavilla lähes kaikista tiedotusvälineistä. Niiltä jäi vain kertomatta asian tärkeämpi ja huolestuttavampi puoli.