Hassi ja Cronberg - kansakunnan valionaiset

Iltalehden uutinen kertoo, että vihreät europarlamentaarikot Satu Hassi ja Tarja Cronberg ovat jättäneet Euroopan unionin komissiolle kirjallisen kysymyksen vähittäiskaupan keskittymisestä Suomessa. Hassin mukaan alan jätit S-ryhmä ja Kesko pitävät hallussaan peräti 80 prosenttia markkinoista.

"Blogissaan Hassi kertoo kuvaavan esimerkin.

"- MTK:n mukaan kaupan osuus maitopurkin asiakashinnasta on vuosien 2004 ja 2010 välillä noussut 25 prosentista 39 prosenttiin, siis peräti 14 prosenttiyksikköä. Tämä on järkyttävä muutos järkyttävän lyhyessä ajassa. Arvonlisävero laski mutta kuluttajahinta nousi.
Hassi siteeraa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusta, jonka mukaan kaupan osuus ruoan kuluttajahinnasta on noussut 8 prosenttia vuosina 2000-2009.
- Kauppa on siis 2000-luvulla kahminut itselleen ruoan arvonlisäveron alennuksen ja tuplasti."

Hassin väite arvonlisäverosta ei ilmeisesti pidä paikkaansa mikäli Kuluttajatutkimuskeskusta on uskominen. Sen 22.2.2011 julkaisema tutkimustiedote kertoo, että

"Ruuan arvonlisäveron aleneminen näkyy edelleen ruuan hinnoissa. Vuosi arvonlisäveron alentamisen jälkeen 60 prosenttia arvonlisäveron hintoja alentavasta vaikutuksesta oli haihtunut, kertoo Kuluttajatutkimuskeskuksen tuore tutkimus. Elintarvikkeiden hintoja nosti erityisesti raaka-aineiden hintojen voimakas nousu vuoden 2010 syksyllä."

MTK:n laskema ja Hassin sellaisenaan lainaama tieto maitopurkin asiakashinnan komponenteista on jopa valheellinen.

Jotta maataloustuottajan osuus maitopurkin hinnasta on saatu pysytettyä 33 prosentissa vuosina 2004 ja 2010 hinnasta on tullut aluksi vähentää muuhun jalostukseen käytettävän rasvan osuus, muutenhan vaatimattomat 24 ja 26 c/l eivät olisi alkuunkaan mahdollisia raakamaidon yli 40 c/l tuottajahinnoin. Tuo on hämäävää jo sinänsä.

MTK:n näkökulmasta rasvan hinta ja osuus kannattaa näyttää nestemaidosta puhuttaessa suureksi, sillä näin kevytmaidon sisältämälle vedelle ja valkuaiselle saadaan tekaistua pienempi tuottajahinta. MTK näyttää käyttävän siinä tarkoituksessa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken 9 vuotta samana pysynyttä hintakerrointa (0,24 c/0,1 % rasvaa) ja lisäksi on täytynyt olettaa, että kaikki tilamaidon sisältämä noin 4,3 % rasvaa on erotettu pois. Hinnanalennusvaikutus on näin runsaat 10 senttiä. Oikeampi luku jo Tiken kerrointa käyttäen olisi noin 7 senttiä kevytmaidon 1,5 rasvaprosentilla.

Tuottajahintoina on lisäksi tullut käyttää arvonlisäverottomia ja jälkitilittömiä hintoja, jotta raakamaidon hinnaksi saadaan riisuttua maitopurkkia kohden mainitut 24 ja 26 c. Kuluttajahinnat ilmoitetaan sen sijaan arvonlisäverollisina. Arvonlisävero vuonna 2004 oli 17 %. Vuonna 2009 vero laskettiin 12 prosenttiin, josta se seuraavan vuoden heinäkuussa nousi 13 prosenttiin. Vuonna 2004 jälkitilin osuus oli 1,35 senttiä, vuonna 2010 3,74 senttiä.

MTK:n laskelmat hintasuhteet ovat näin pelkkiä arvauksia - tai jotain.

Jonkinlaisen käsityksen MTK:n tilastomatematiikasta saa, kun tietää, että maataloustuottajalle maksettiin Tiken mukaan (*.xls) maidosta arvonlisäveron ja jälkitilien kanssa 42,6 senttiä vuonna 2004 ja 45,7 senttiä vuonna 2010. Tuottajan saamat hinnat maitopurkkia kohden laskien olisivat vastaavasti 58,3 % ja 57,8 %. Vuonna 2011 maidontuottajalle maksettiin 49,7 senttiä ja maidon hintaan - yksin siihen - kohdistetun tuotantotuen kera peräti 57,2 senttiä.

Maidosta puhuttaessa Hassin ja Cronbergin sopisi tehtailla kysymyksiään ennemminkin Valion 86 %:n markkinaosuudesta kuin S-ryhmän 42,4 ja Keskon 33,7 prosentin markkinaosuuksista (Osuustoiminta-lehti 2009). Ne ovat varsin samaa tasoa kuin HKScanin ja Atrian markkinaosuudet liha-alalla tai Fazerin ja Vaasan osuudet leipomotuotteista.