Valitun kansan fanit

Israel kävi sieppaamassa kansainväliseltä merialueelta kuusi alusta, otti vangikseen lähes 500 ihmistä ja surmasi itse ilmoittamansa mukaan yhdeksän Gaza-aktivistia. Kaikki nuo teot ovat tuomittavia ja täysin yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastaisia. Tuon käsittämisen ei pitäisi tuottaa kenellekään vaikeuksia.

Kansainvälinen yhteisö onkin tuominnut Israelin teot jyrkästi. Myös yleensä pidättyvästi toimiva Suomi on valtiona reagoinut harvinaisella tavalla ja kutsunut Israelin suurlähettilään kuultavakseen.

Tässä valossa on erikoista, että Israelin väkivallalle ja sieppaukselle löytyy Suomesta hyvin paljon ymmärtäjiä, keitä sitten lienevätkään.

Asiantuntijat Esson baarista

Osa näkee Gaza-aktivistien surmaamisen arkipäiväisesti "mitäs lähdit" -kysymyksenä. Eli kun Israelin väkivaltaisuus on vanhastaan tunnettua, ei pidä ottaa riskiä sen kohteeksi joutumisesta hyvässäkään tarkoituksessa. Jos niin tekee, väkivalta on uhrin syytä. "Sitä paitsi rättipäätkin kaivavat vain verta nenästään ja onko heitä pakko mennä sinne halaamaan."

Tuollainen rasistisia piirteitä sisältävä näkökanta on luonnollisesti täysin arvoton mutta hyvin yleinen.

Luvattu maa, valittu kansa

Kenties enemmistö kristillisen vakaumuksen omaavista näkee Israelin juutalaisille luvattuna maana ja juutalaiset valittuna kansana. Israelin tekoja ei tuolloin edes tarvitse puolustaa lakien ja yleisen oikeustajun näkökulmasta - se ei olisi mahdollistakaan.

Tämän kirjoittajan ateistikäsityksen mukaan Raamatusta ei silti voi johtaa israelilaisille lupaa esimerkiksi surmata kenet tahansa, missä tahansa, milloin tahansa ja jokaisesta haluamastaan syystä. Esimerkiksi siitä, että joku yrittää ruokkia ja lääkitä Gazan piirityksen vuoksi kärsimään joutuneita.

Lisäksi koska Raamattu ja kristinusko katsotaan uskonnollisesti suuntautuneiden parissa länsimaisen moraalin ja etiikan perustaksi, voidaan luonnollisesti katsoa, että edellä mainituista johdettu lainsäädäntö on myös uskovia velvoittavaa.

Näin Israel ja kristityt myötäilijänsä ovat ilmeisesti poikenneet paitsi maallisista laeista myös Raamatun opetuksesta. Sitä kuulee mainittavan synniksi. Olisi mielenkiintoista kuulla, miksi ei tällä kertaa niin olisi?

Artikkelitoimittajan arkiruokaa

Kolmas myötäilijöiden ryhmä löytyy Lähi-Idän -kysymystä poliittisen oikeiston näkökulmasta tarkastelevien joukosta. Fiksuimmillaan he asettavat ongelmat historian ja poliittisen maantieteen kehykseen, jollainen on tietenkin sinänsä perusteltua.

Israel esitetään kuitenkin vain historian arabivaltojen keskelle tuomana ajopuuna ja nyttemmin lännen etuvartiona, joka pelkästään puolustaa itseään annetusti vihamielisiltä ympärysvaltioilta. Vihan juuret nähdään jossakin syvällä ja ajallisesti etäällä mutta aina kulloinkin elävän sukupolven ulottumattomissa.

Tässä kehyksessä väkivallan katsotaan olevan luonnollista "kuten sodissa valitettavasti aina on" ja seurausta konfliktista paremminkin kuin sen osapuolten aseenkäytöstä. Etenkään Israelilta ei vaadita mitään vastaantuloa, ei varsinkaan omasta aloitteestaan, sillä syyllisiähän ovat mainitut historia, sodan julmuus ja maantiede.

Mahdolliset vaatimukset esimerkiksi Israelin kauppasaarrosta tai edes Israelin tuomitsemisesta leimataan idealismiksi lähinnä vain sillä perusteella, ettei sellainen ole vielä onnistunut.

Nyt nähdyt konkreettiset yritykset Gazan saarron murtamiseksi leimataan suorastaan naurettavaksi idealismiksi, jolla vain kärjistetään alueen kriisiä ja jollaisella ei ratkaista mitään isoja kysymyksiä. Sellaisiin ratkaisuihin kykenee perikonservatiiviseen tapaan ajatellen vain USA. Mutta koska USA:ssa on vaikutusvaltainen juutalaisyhteisö ja Yhdysvalloilla on alueella etuja puolustettavanaan, ei sekään onnistu.

Noin ajatellen koko Lähi-Idän ongelma on hyväksytty eräänlaiseksi ratkaisemattomaksi peliksi, jota on peräti mielenkiintoista seurata omasta aitiosta. Näyttää olevan, että toimittajakunnassa edellä kuvattu suhtautumistapa on yleinen. Luultavasti moni heistä ei voikaan antaa ihmiskunnalle anteeksi Etelä-Afrikan apartheidin purkamista tai Pohjois-Irlannissa syntynyttä rauhaa täysin mahdottomina ja ihmiskäsityksensä vastaisena.

Aivan oman joukkonsa toimittajakunnasta muodostavat ne, jotka ovat antaneet kynänsä Israelin käyttöön. Hyvä esimerkki tuollaisesta julkaistiin tätä kirjoitettaessa vain muutamia minuutteja sitten. Uusi Suomi kertoo STT:n tuottamalla uutisella Gazan selkkauksesta näin: Yllätyskäänne: Israel vapautti hakkaajat. Jutun kuvatekstissä esiintyy varsinainen hyväntekijä: "Israel ei aio nostaa syytteitä edes maan armeijan videoilla näkyviä hakkaajia vastaan."

Lähteinä on mainittu israelilainen Haarez-lehti, Aftonbladet, Guardian ja Ynet-sivusto. Lähteiksi olisi ilmeisesti kuulunut merkitä myös Israelin hallituksen tiedotusyksikkö GPO ja Israelin armeijan IDF:n Spokesperson Unit. Ehkä vain ne.

Kuvalähde: kuvankaappaus uusisuomi.fi-sivustolta. Kuvaa käsitelty.
Noudettu 2.6.2010 klo. 10.35