30.5.2010

VTV: Maatalouden kannattavuuskirjanpitoa vääristelty kymmenet vuodet

Hallitus on päättänyt äsken, että se tukee maatiloja 22 miljoonalla eurolla vuosittain jo maksettavien miljarditukien lisäksi. Perusteluina käytetään maatalouden heikkoa kannattavuutta. Moni uskoo, että niin on, sillä kannattavuudesta on luotu täysin virheellinen kuva sekä viljelijöiden että maatalousalaa lähellä olevien viranomaisten toimesta.

Pääroolissa on maa- ja metsätalousministeriön alainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, joka vuodesta toiseen kertoo sen hämmästyttävän asian, että viljelijän tuntipalkka on 2-4 euroa ja maatalouteen sijoitetun pääoman tuotto jopa negatiivinen, kuten esimerkiksi tänä vuonna.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on tutkinut maatalouden tuloslaskennan perusteita. Tulokset on julkaistu  lokakuussa ilman suurempaa huomiota. VTV havaitsi, että tulos lasketaan perusteiltaan monella tavalla väärin ja myös tosiasiassa väärennetyistä lähtötiedoista.

Tukkimiehen kirjanpidolla tulos piiloon

Maatalouden tuloslaskentaan on kehitetty sveitsiläisen professori Ernst Laurin (1871-1964) oppien mukaan menetelmä, joka ottaa huomioon sekä viljelijän oman työn että tilaan sijoitetun pääoman.

Tämä kaikki tiivistetään yhdeksi luvuksi, niin sanotuksi kannattavuuskertoimeksi.
"Kannattavuuskertoimen määrittämisessä lasketaan ensin tilan maataloustulo, joka saadaan vähentämällä myynti- ja tukituotoista tuotantokustannukset. Kustannuksiin lasketaan mm. palveluiden ja tarvikkeiden ostot, korkomenot ja poistot. Maataloustulo jää viljelijäperheen työpalkaksi ja oman pääoman korkotuotoksi. Kannattavuuskerroin lasketaan tämän jälkeen kaavalla: 
      kannattavuuskerroin = maataloustulo / (palkkavaatimus + korkovaatimus).
Palkkavaatimus lasketaan kertomalla viljelijäperheen työtunnit tuntipalkkavaatimuksella (12,6 euroa v. 2007)."
Viime vuoden palkkavaatimus oli 13,5 euroa, korkovaatimus 5 %.

Kun korko- ja palkkavaatimus asetetaan tarpeeksi suuriksi ja jos työtuntejakin kirjataan paljon, kannattavuuskerroin saadaan näyttämään pieneltä. Kannattavuuskerroin 1 tarkoittaisi, että korko- että palkkavaatimus huomioiden tulos on ollut itse asetetun vaatimuksen mukainen. Suomessa kertoimen lasketaan harvoin olevan lähelläkään yhtä. Tässä MTT:n laskemat kertoimet vuodelle 2009:
"Viljanviljelyn kannattavuuskerroin romahtaa 0,25:stä 0,05:een vuonna 2009. Myös muun kasvinviljelyn kannattavuus heikkenee hieman, mutta puutarhatalouden kannattavuus kääntyy nousuun. Kustannusten alenemisen vuoksi maitotilojen kannattavuus säilyy lähes ennallaan maidon tuottajahinnan voimakkaasta alenemisesta huolimatta. Maitotilojen kannattavuuskerroin heikkenee 0,62:sta 0,58:aan. Muiden nautakarjatilojen kannattavuuskerroin kohentuu 0,39:ään ja sikatilojen kannattavuuskerroin 0,46:een. [...]
Kokonaispääoman tuottoprosentti jatkaa vuodesta 2007 alkanutta laskuaan jääden vuonna 2009 negatiiviseksi, -3,1 prosenttiin. Noin 2 400 työtunnille jäävä työtuntiansio on 2,2 euroa."
Luonnollisesti nuo 2400 työtuntia olisi kannattanut tehdä esimerkiksi pihvinpaistajana McDonald'silla, joka maksaa työntekijöilleen keskimäärin 11,98 euroa tunnilta.

MTT:n reilusti yläkanttiin ilmoittama kaikkien tilojen keskimääräinen pääoma       287 501 euroa olisi taas kannattanut pitää vaikkapa käteisenä lompakossa, joka on tässä valossa vasta seuraavaksi huonoin sijoitusstrategia.

Viljelijäväestön vuosikymmenestä toiseen jatkuva uhrautuvuus onkin aivan uskomatonta. Vielä liikuttavammaksi asian tekee se, että he eivät halua päästää muita, esimerkiksi Arla Ingmania, näille hyväntekeväisyytensä markkinoille... Asiasta on kirjoitettu aiemmin myös tässä blogissa.

Joka tapauksessa VTV ei pidä vuonna 1912 käyttöön otettua laskentatapaa enää suositeltavana, koska se on luotu silloin, kun viljelijän apuna oli pelkkä härkäpari. Nyt lihastyö on korvattu pääomalla eli koneilla ja niiden merkitys tilan tulokselle on ratkaiseva. VTV katsoo, että tulos tulisi nykyisin laskea Yritystutkimusneuvottelukunnan tilinpäätösohjeiden mukaisesti. Siis aivan samoin kuin tavanomaisissa yrityksissä.

MTT ei ole ilmoittanut ainakaan julkisuuteen, että se vaihtaisi laskentatapaansa. Aikaa on vuoteen 2012, sillä tarkastuksen jälkiseuranta tehdään tuolloin.

Väärennöstä parannellaan MTT:n kertoimilla

MTT kerää kannattavuuden laskemiseksi vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuneilta 995 tilalta (vuonna 2006) niiden tekemiä työtuntikirjauksia ja muita tietoja. Sen viljelijöille antamassa ohjeistuksessa on merkittävä virhelähde: tunnit voi halutessaan kirjata vain kerran kuukaudessa.

VTV:n itse arvioiman sekä Työtehoseuralta hankkiman vertailutiedon mukaan ilmeisesti lähes kaikki viljelijät ilmoittavat MTT:n tuntiseurannassa liioiteltuja tuntimääriä täysin johdonmukaisesti.

Tuo tilastoharha vieläpä tehostuu, koska MTT painottaa näitä vääriä tietoja tilaluvun mukaisilla kertoimella. Ei siis poista niitä aineistosta.

Näin pelkästään kaksi yksittäistä viljelijää onnistui vuonna 2006 nostamaan pienten maitotilojen keskimääräistä työmenekkiä yli tunnilla ilmoittamalla vertailutietoihin nähden lähes kymmenkertaisia tuntimääriä.

Tuulesta temmattu tuntipalkka

Vaikka 13,5 euron palkkavaatimus ei näytä sinällään suurelta, se ensinnäkin vaaditaan viljelijän itse kirjaamalle vuoden jokaiselle työtunnille. Viime vuodelta niitä oli ilmoitettu mainitut keskimäärin 2400, 6,5 tuntia vuoden jokaiselle päivälle koko maataloussektorilla vähätöiset viljatilat mukaan lukien. Lisäksi kuten VTV osoitti, työtuntien kirjaamisessa on vähintäänkin "arvionvaraisuutta".

Lisäksi 13,5 euroa (12,6 euroa vuodelle 2007) on tuulesta temmattu: se on tuntihinta, jonka viljelijä joutuisi maksamaan, jos hän teettäisi kaikki omat työnsä ostopalveluna. VTV:
"MTT:n laskennan logiikkaa voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena. Omien töiden teettäminen ostopalveluna ei ole viljelijänä toimimisen vaihtoehto. Silloinhan viljelijä yhä toimii viljelijänä, mutta hän vain teettää työnsä toisilla.
Kannattavuuskertoimen tarkoitus on kaiketi kuvata sitä, millainen tulos viljelytoiminnasta jää, kun sitä verrataan vaihtoehtoiseen toimintaan. Maanviljelyn vaihtoehto on se, että viljelijä ei enää olisi itsenäinen viljelijä, vaan maatalouteen sidotut pääomat olisi sijoitettu muualle ja viljelijä kävisi muualla vastaavissa palkkatöissä. 
Jos viljelijä menisi maataloustöihin jonkun toisen omistamalle tilalle, hän saisi tilastojen mukaan palkkaa keskimäärin 9,6 euroa tunnilta, ei 12,6 euroa. Luonnollisesti palkkaa maksettaisi myös työntekijän loma- ja muilta palkallisilta vapaapäiviltä. Tämän vuoksi kannattavuuslaskennassa tulisi käyttää nimenomaan maataloustyöntekijöiden keskipalkkaa 9,6 euroa. MTT:n kannattavuuslaskennassa käyttämä tuntipalkkavaatimus on liian suuri. Myös ProAgria käyttää samaa 12,6 euron tuntipalkkaa."
Ylimitoitettu korkovaatimus 

Korkovaatimus 5 % on VTV:n mukaan yhtälailla yliarvioitu:
"Riskitön obligaatiotuotto, kuten tuotto esimerkiksi Saksan valtion obligaatioissa, on  viime vuosina ollut selvästi alle viisi prosenttia. Viiteen prosenttiin sisältyy täten riskittömän tuoton ylittävä preemio."
Korkoa itselle toisten rahoista

Tuo 5 % vaaditaan myös valtion viljelijälle lahjoittamalle omaisuudelle:
"Investointituen tarkoitus on edistää maatalouden rakennekehitystä ja tätä kautta parantaa kannattavuutta. Esimerkiksi uuden navetan hankintaan saa tukea alueen mukaan 45-60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista 
Tuesta osa on avustusta ja osa maksetaan lainan korkotukena. Käytännössä valtio maksaa noin puolet ohjekustannusten mukaisesta navetasta, joka on ns. perusmallin navetta. Koska investointituen tavoitteena on nimenomaan parantaa kannattavuutta, niin onkin hieman epäloogista, että kannattavuuslaskelmissa viiden prosentin korkotuotto vaaditaan myös sille osalle pääomahyödykettä, jota viljelijällä itsellään ei olisi ollut varaa hankkia.
Mikäli valtion maatalouteen tekemille "pääomasijoituksille" vaaditaan korkotuottoa, voitaisiin myös sijoitusten toteutunutta tuottoa vaatia tilitettäväksi valtiolle. Koska näin ei kuitenkaan tehdä, vaan kyse on valtion viljelijälle lahjoittamasta omaisuudesta, tulisi myös oman pääoman tuottoa vaatia vain viljelijän itsensä maksamille pääomille."
Liian suuret poistot

Lisäksi poistot eli omaisuuden kulumisesta kirjanpidossa tehtävä vähennys tehdään väärin:
"MTT käyttää kannattavuuslaskennassaan systemaattisesti suurempia poistoprosentteja kuin ProAgria, ja tällä on ProAgrian mukaan myös ollut vaikutusta lopputulokseen. Suuremmat poistoprosentit johtavat vuositasolla pienempään maataloustuloon, mikä vaikuttaa edelleen kannattavuuskertoimeen. Toisaalta myös oman pääoman korkovaatimus on tällöin pienempi. ProAgria Maaseutukeskusten Liitossa MTT:n käyttämiä poistoprosentteja pidettiin liian suurina."
VTV:n loppupäätelmät: MTT:n luvut eivät kerro yhtään mitään
"Tarkastuksessa ei pystytty arvioimaan, millä tasolla tuntipalkka ja pääoman tuotto todellisuudessa ovat. Tarkastuksessa kerätyn suoran ja epäsuoran evidenssin perusteella näyttäisi siltä, että maataloustuotanto ei ole Suomessa erityisen huonosti kannattavaa toimintaa. Maatalouden neuvontajärjestöjen talousseuranta antaa kannattavuudesta selvästi MTT:n lukuja positiivisemman kuvan.
Tuotantopanosten hinnat ovat viime vuosina nousseet inflaatiota nopeammin, eikä tämä ole juurikaan vaikuttanut panosten kysyntään. Maatalouden rahoitusasiantuntijoidenkaan mukaan maatalous ei ole aivan niin huonosti kannattavaa kuin virallinen laskenta näyttäisi osoittavan. 
Tarkastuksen perusteella on olemassa selkeä riski siitä, että MTT:n tuottama kannattavuustieto ei kuvaa riittävän hyvin maatilojen todellista kannattavuutta yrittäjän näkökulmasta. Vaikka maatalouspolitiikan suunnittelussa ja seurannassa käytetään useita tunnuslukuja ja mittareita, maatilojen kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut ovat kuitenkin näistä tärkeimpiä. Tämän vuoksi niiden tulee olla mahdollisimman luotettavia.
Nyt maatalouden kannattavuudesta on olemassa liian paljon toisistaan poikkeavia lukuja ja arvioita. Koska todellinen kannattavuustasokaan ei ole yksiselitteisesti selvillä, voidaan myös kysyä, millä perusteilla on tarvetta pohtia kannattavuuden parantamiseen tähtääviä lisäkeinoja, joita toteutettaisiin valtion varoin." 
Aiheellinen kysymys. Muualla MTT:n ja ehkä myös vääriä tietoja ilmoittaneiden viljelijöiden toiminnasta seuraisi viranomaistutkinta seurauksineen. Suomessa siitä on seurannut tuntuva korvaus - maailman suurimmat maataloustuet - sillä juuri noita MTT:n ja viljelijöiden tekaisemia, virallisiksi päätyviä lukuja ja laskemia käytetään VTV:nkin mukaan keskeisimmin maataloustuista päätettäessä.

Lähde: VTV:n raportti (joka kannattaa lukea kokonaisuudessaan): Maatalouden kannattavuuden laskenta (pdf)

Kaikkea edellistä kannattaa katsoa myös sen Tilastokeskuksen kertomaan tiedon nojalla, että viljelijäperheen tulot ovat Suomen suurimmat ja että ne saadaan hankituksi Suomen lyhyimmällä työajalla. Viljelijän vuosityöaika on vain 1450 tuntia työläimmilläänkin tuotantosuunnalla maitotiloilla. Palkansaajat työskentelevät vuoden aikana noin 200 tuntia enemmän.

Tulot ja työajankin voisi katsoa olevan korvausta yrittäjäriskistä, mutta sitä ei konkurssitilastojen valossa käytännössä ole. Viljelijän julkisrahoitteinen sosiaaliturva on muista yrittäjistä poiketen samanlainen tai parempi kuin palkansaajilla ja lisäksi tuloista vain kolmannes kertyy muista kuin erilaisista veronmaksajilta kerätyistä tuista. Niiden osuus tuloista on 66 %.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Luin jutun ja totesin että blogin otsikko vääristää vtt:n kertomuksen.

Anonyymi kirjoitti...

Kommunisteilla on pakoittava tarve mollata toisten tekemisiä ja itse eivät ikinä ole tehneet yhtään mitään muuta kuin käsi ojossa odottanett rahaa.

Niin,että haistakaa vittu siellä vaan