"Berliinin filharmonikot nauroivat, kun 55-vuotias sir Simon Rattle ehdotti kaikkien Jean Sibeliuksen sinfonioiden esittämistä.
"He kysyivät, miksi haluan aina johtaa kolmannen luokan säveltäjiä", Rattle sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Enää ei naureta, ja Berliinin kriitikot ovat Sibelius-sarjasta haltioissaan. [...]
Sibeliuksen maineen Saksan kriitikkopiireissä tärveli kuitenkin vaikutusvaltainen filosofi Theodor W. Adorno toisen maailmansodan jälkeen. Hän haukkui Sibeliusta luennoillaan ja kirjoituksillaan ammattitaidottomaksi.
"Hän tappoi Sibeliuksen Saksassa", Rattle sanoo.Olisi toivonut, että artikkelissa olisi mainittu muitakin kuin Adorno syyksi Sibeliuksen epäsuosioon Saksassa.
Tämä Suomesta katsoen maailman tunnetuin ja ansiokkain säveltäjämestari oli tosiasiassa natsien myötäjuoksija, peräti suosikkisäveltäjänsä, ja Goebbelsin perustaman taitelijajärjestön puheenjohtaja. Goebbels antoi perustaa Saksaan myös Sibelius-seuran.
Sodan aikana Sibelius muun muassa lähetti opiskelumaahansa Saksaan radiotervehdyksen, jossa puhuttiin paitsi Saksasta "musiikin loistavana maana" myös maiden kohtalonyhteydestä. Sibeliukselle myönnettiin Brahms-mitali ja natsi-Saksan korkein ansiomerkki, Goethe-palkinto, peräti Hitlerin toimesta. Tuo kaikki on Euroopassa muistettu hyvin muidenkin kuin Adornon taholta.
Adornon ja Sibeliuksen suhteesta väitellyt Heikki Vihinen on uutterasti puolustanut tuota Sibeliuksen opportunismia tyyliin "hän vain halusi suosiota". Tuollainen paljastaa jotain myös sanojastaan?
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti