6.9.2008

Lapsuuden sankareille

Kaikkihan me muistamme hyväntekijämme Arvo Ylpön. Hän oli lastenneuvoloiden perustaja, Lastenlinnan ylilääkäri, Mannerheimin lastensuojeluliiton puheenjohtaja ja arkkiatri.

Lauri ”Tahko” Pihkala taas tunnetaan rehtinä urheilumiehenä ja kansallispelimme pesäpallon kehittäjänä.

Jean Sibeliuskaan ei kaipaa enempää esittelyjä. Sanotaan kuitenkin, että hän on kansainvälisesti tunnetuin säveltäjämme.

Herroilla on muuan yhdistävä piirre, jota virallinen historiankirjoitus ei tunnu muistavan kuin vaivoin. Muistelemme sitä sitten näin epävirallisesti.


Kansakunnan kaapin päällä

Lääkäriliiton sivuilla Arvo Ylppöä luonnehditaan mairittelevasti, onhan siihen ilmeiset syynsä: ”Lukuisista huomionosoituksista huolimatta Arvo Ylppö säilytti nöyrän ja ystävällisen suhtautumisen ihmisiin. Jokainen Ylpön tavannut aisti hänen läsnäolostaan säteilevän positiivisen sympaattisen karisman. Siksi Arvo Ylpöstä tuli - ei vain lääkärikunnan kunnioitetuin jäsen - vaan koko Suomen kansan arkkiatri.”

Suomen urheiluliitto kertoo Pihkalasta muun ohella seuraavaa: “Lauri Pihkalaa on myös arvostettu ja palkittu saavutuksistaan poikkeuksellisen runsaasti. Tässä olennaisimmat: SUL:n ensimmäinen kunniajäsen 1934, SVUL:n kunniajäsen, professori 1948, Suomen urheilun suuri ansioristi 1948, liikuntatieteen tohtori h.c. 1969, Tahko Pihkala -seura 1979, postimerkki 1988 ja kolme patsasta (Pihtipudas 1983, Helsinki 1988 ja Vierumäki 1989). “

Sibeliuksen eräästä vähän tunnetusta puolesta - henkilökohtaisesta urhoollisuudesta kerrotaan Helsingin Suomalaisen klubin tuottamalla verkkosivustolla näin: “Talvisota syttyi 30. marraskuuta Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen. Sibeliukselle tarjottiin turvapaikkaa Yhdysvalloista ja Pohjoismaista, mutta isänmaallinen säveltäjä kieltäytyi. ”Eiväthän ne ulkomaalaiset ymmärrä, ettei suomalainen vaaran hetkellä maataan jätä”, Aino Sibelius kommentoi.

Kaikkiaan siis moitteettomia isänmaan miehiä, joiden maineessa ei pitäisi olla säröäkään. Mistä siis kiikastaa?

Sibelius ja natsien kulttuuripalkinto

Kuten tunnettua, natsit kehittivät rotuoppinsa antroposofi Rudolf Steinerin ideoiden pohjalta. Antroposofit ovat häveliäästi vaienneet tuosta kyseenalaisesta kunniasta. Steinerilla oli juurirodut ja alhaiset lemuliaanit. “Alhaisten” juutalaisten olemassaolo oli Steinerista virhe, joka ei jää seurauksitta.

Korkeimmalla olivat arjalaiset ja erityisesti pohjoismais-germaaniset rodut - sikäli kuin rodun käsitettä voi eri ihmisryhmien välillä soveltaakaan.

Saksan rotuoppi vetosi pohjoisen ulottuvuutensa ja Suomen läheisten Saksan-suhteiden vuoksi myös suomalaisiin. Pienelle ja nuorelle kansalle oli erittäin mairittelevaa, että myös “rodullisista” ansioistamme johtuen Jean Sibelius oli natsien suosikkisäveltäjä, itsensä Goebbelsin perustaman taitelijajärjestön puheenjohtaja ja Saksan korkeimman ansiomerkin, Goethe-palkinnon saaja.

Palkintoa ei oltu aivan sattumalta nimetty Goethen mukaan: Hän oli paitsi saksalaisen hengen edustaja myös natsien ja Steinerin suuri idoli.

Steinerin käsityksen mukaan kaikki muut soittimet ovat kelvollisia paitsi piano - ellei sitä soita Bruckner. Sibeliuksen laaja pianotuotanto ei olisi siis ilmeisesti kelvannut Steinerille. Eikä Sibelius etenkään sotien jälkeen kelvannut myöskään voittajavaltioissa, vaan häntä vieroksuttiin juuri näiden kiistattomien natsisympatioittensa ja hovisäveltäjän asemansa vuoksi.

Näin, vaikka esimerkiksi Heikki Vihinen, joka on tehnyt väitöskirjansa Sibeliuksesta, jaksaa muistuttaa, että Sibelius tuomitsi rotuopit eikä ollut natsimielinen, vaan pelkästään suosionkipeä. Lieneekö kovinkaan hyvä puolustus? Joka tapauksessa Sibelius muun muassa lähetti opiskelumaahansa Saksaan radiotervehdyksen, jossa puhuttiin paitsi Saksasta "musiikin loistavana maana" myös maiden kohtalonyhteydestä.

Kuurojen koulun opettaja ja rotuhygienia

Saksalaiset loivat rotupuhtauden vaalimiseksi eugeniikkaohjelmansa. Kymmeniä tuhansia steriloitiin ja yli satatuhatta, joidenkin lähteiden mukaan jopa 250 000, omaa kansalaista murhattiin elinkelvottomina.

Suomen ensimmäisiä rotuoppien puolestapuhujia oli aikansa merkittävin urheiluvaikuttaja ja sotaministeriön - nykyisen puolustusministeriön - urheiluasiain toimistopäällikkö ja sittemmin Suojeluskunnan urheilutarkastaja Lauri "Tahko" Pihkala.

Pihkala oli valmis poistamaan kilpakentiltä "niin ruumiillisesti kuin henkisestikin ala-arvoiset henkilöt" ja hän oli huolissaan väestön "sakkakerroksen ylivoimaisesta hedelmällisyydestä jonka seurauksena vankilat ja mielisairaalat täyttyvät.

Samaan aikaan Tahkon veli Martti Pihkala kannatti pakkosterilointeja ja rodunjalostuksen lopputuloksena olisi "uusi väkevä ihminen, uusi ylimystö, jonka erottaa alhaisosta terävä äly, korkea puhdas sivistys, voimakas tahto, terve ruumis ja sielu."

Martti Pihkala toimi myös Osuuskunta Vientirauhan johtajana. Se oli Työnantajien Keskusliiton luoma järjestö, joka oli perustettu murtamaan lähinnä satamalakkoja ja jota rahoitti pääasiassa metsäteollisuus. Vientirauhan palveluksessa oli enimmillään 25 000 rikkuria pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomesta. Näitä rikkureita vuokrattiin myös Tanskaan ja Englantiin.

Tahko Pihkala ja hänen veljensä eivät itse täyttäneet niitä korkeita fyysisiä standardeja, joita ajoivat: heillä kaikilla oli synnynnäinen kuulovaurio ja sen seurauksena myös huonokuuloisten tapa puhua huutamalla. Kenties näistä syistä - tai avuista - johtuen Tahko toimi myös kuurojen koulun opettajana.

Pieni mies - arvottomat sairaat

Ylpön toinen, vaiettu maine liittyy edellisten tavoin natsi-Saksan -yhteyksiin ja ilmeisesti natseilta omaksumiinsa käsityksiin sairaiden ihmisarvosta.

Suomessa oli tarkoitus ryhtyä jo oikeistopiireissä hyväksyttävänä ja toivottavana pidettyyn rodunjalostukseen tositoimin. Suomalainen tiedeakatemia asetti 1943 Rodunparannuskomiteaan, johon kuuluivat muiden muassa filosofi ja fysiologi Yrjö Reenpää sekä anatomian professori, sittemmin lääkintöhallituksen pääjohtaja Niilo Pesonen.

Lainaan katkelmittain MOT:n Olli Ainolaa:

- Rodunjalostuslaitosta perustaessaan suomalaiset hakivat neuvoja Saksasta, yhdestä alan johtavista tutkimuslaitoksista: Kaiser Wilhelm Institutista. Sitä johti professori Verschuer, joka tarjosikin suomalaisille auliisti neuvojaan. Verschuer toimi muuten hyvin tiiviissä yhteistyössä tohtori Mengelen kanssa, johon on henkilöitynyt koko natsilääketieteen julmuus. Mengele teki Verschuerin tilauksesta keskitysleireillä julmia tutkimuksia vangituilla kaksosilla.

- Verschuer neuvoi suomalaisia rodunjalostuslaitoksen henkilöstön valinnassa. Yksi hänen suosikeistaan oli Lastenklinikan lääkäri
Torild Brander. Hän oli kenties kaikkien aikojen tunnetuimman suomalaislääkärin Arvo Ylpön oikea käsi.

- Myös Brander oli kaksostutkija ja pohti töissään rotuoppeja. Kaikki kolme - Verschuer, Brander ja Ylppö tunsivat toisensa.

- Rodunjalostuslaitoksen piti kortistoida koko kansa. Suomalaiset olisi luokiteltu älykkyystestien perusteella. Kortistoon oli tarkoitus rekisteröidä kaikki poikkeavat kuten perinnöllisiä tauteja sairastavat, alkoholistit, vajaamieliset ja rikolliset. Heihin olisi sen jälkeen kohdistettu "ennakollisia ehkäisytoimenpiteitä".

- Komitea ei puuttunut vammaishoidon kustannuksiin. Ehkä se oli itsestäänselvyys. Rahalla mittaaminen oli juurtunut ainakin mielisairaanhoitoon. Esimerkiksi Arvo Ylppö piti mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena.
Niinpä Ylpönkin kirjoittamista lääkärintodistuksista saattoi löytyä tuolle ajalle tyypillisiä lausuntoja: "Imbesilli vainen" ja "Idiootti ja pysyy".

Lähteet ja lisätietoja:
Lauri ja Martti Pihkala, Osuuskunta Vientirauha:
Veijo Meri, historiasarja Suurta olla pieni kansa, ss. 67-68.

http://www.sul.fi/index.php?sivutunniste=1&sivuitem=189&riviavain=265

Eugeniikka: Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eugeniikka
Rudolf Steiner: Skepsis ry/ VTT Heikki Ervasti, Yle, MOT
http://www.skepsis.fi/lehti/2001/2001-3erva.html
http://yle.fi/mot/020401/kasis.htm
Arvo Ylppö: Lääkäriliitto ja Kehitysvammaisten Uudenmaantukipiiri ry.
http://www.laakariliitto.fi/muistomerkki/arvoylppo.html

http://www.saunalahti.fi/kup/kirjat/yleishis.htm
Arvo Ylppö, Lauri ja Martti Pihkala: Yle/MOT
http://yle.fi/mot/070998/kasis.htm
Sibelius ja Goethe-palkinto: Yliopistolehti/Elina Haapala
http://yliopistolehti.helsinki.fi/1998_06/lyhyet.html
Sibeliuksen elämä ja tuotanto:
http://www.sibelius.fi/suomi/elamankaari/sib_kahdeksannen_tuhoaminen.htm

4 kommenttia:

TH kirjoitti...

Nämä herrat siis kannattivat aikansa tieteen valtavirtanäkemyksiä. Järkyttävää!

Kuntsa kirjoitti...

Tahko ei ollut Vientirauhan johtaja, vaan veljensä Martti. Tämä nyt kuitenkin kuuluu ihan yleissivistykseen.

Yhdysvalloissa pakkosteriloinnit ja eugeniikka olivat arkipäivää jo paljon ennen natseja, 1910-luvulta lähtie. Ruotsissa ja Suomessa sterilointeja tehtiin 1930-luvulta lähtien.

Mielisairaanhoidossa on tehty merkittäviä läpimurtoja 1940-luvun lopulta lähtien. Sitä ennen mielisairaaloissa vain säilytettiin ihmisiä, jotka eivät muualla pärjänneet. Ei ihme, ettei sellaista sairaanhoitoa arvosteta.

Pseudo Nyymi kirjoitti...

"Tahko ei ollut Vientirauhan johtaja, vaan veljensä Martti."

Niinpä näkyy. Kiitos oikaisusta!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos! Olipa mielenkiintoisia juttuja ja hyvä tietää!