Harrastelija-ajattelua karhukannoista

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL kertoo, että karhukantamme on uudelleen runsastumassa muutaman vakaamman vuoden jälkeen. Vähimmäiskannan arvioitiin olleen vuoden 2007 lopussa 880–950 karhua. Karhulla tavattiin 95–115 pentuetta, joissa oli yhteensä 180–230 pentua. Kesällä karhuja oli noin 1050–1300 yksilöä eli osa karhuista talvehtii Venäjän puolella.

Se, onko onko karhuja paljon, vähän tai "liikaa" lienee nykyään vain mielipidekysymys. Kuitenkaan karhu ei ole vähimmässäkään määrin uhanalainen ja niitä taitaa nykyään olla Suomen alueella enemmän kuin koskaan jääkauden jälkeen. Kiitos tai syy siihen on hakkuiden runsastuttamat hirvikannat ja metsästyspaineen hellittäminen karjan vapaan laidunnuksen vähennyttyä.

Yksi mahdollinen - ja monen mielestä hyvin puutteellinen - tapa katsastella karhukannan runsautta on jakaa karhujen elinpiirit ja aikuisten yksilöiden lukumäärät Suomen koko maaperälle. (Pennut elävät emojensa mukana samalla elinpiirillä.)

Suomen maapinta-ala	304 086	km²
Karhukanta	950	yksilöä
Pentuja	230	yksilöä
Maapinta-alaa aikuista karhua kohden	422	km²
Uroskarhun elinpiiri keskim.	4416	km²
Aikuisia uroksia n.	360	yksilöä
Pennullisia naaraita	115	yksilöä
Pennullisten naaraiden elinpiiri keskim.	314	km²
Pennuttomia naaraita	245	yksilöä
Pennuttoman naaraan elinpiiri (arv. 1/2 uroksen elinp.)	2208	km²
Aikuisten karhujen elinpiiri keskim.	3009	km²
Jokaisella 422km²:n alueella vierailee	7 eri	aikuista yksilöä

Näyttää olevan, että Suomi on jo hyvin tehokkaasti asutettu mitä karhuihin tulee. Urosten elinpiirit ovat niin laajat, että jokainen uros kohtaa alueellaan neljä muuta urosta. Reviirit ovat siis päällekkäin. Käytännössä luku on merkittävästi suurempi, sillä laskelmassa ei ole huomioitu esimerkiksi 2,2 miljoonaa peltohehtaariamme tai muita karhulle sopimattomia maa-alueita. Lisäksi laskelma on tehty vähimmäiskannoin.

(Kuvalähde: Wikipedia)