Puolirammat raatajat palkkakuopassa

Yle kertoo seuraavasti:

"Tuore maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on huolissaan suomalaisten maanviljelijöiden elintasosta.

Orpon mukaan kotimainen maanviljelijä kärsii muun muassa korkeista tuotantokustannuksista. Myöskään markkinoilta tuotteista saatava hinta ei ole riittävä.
– Sitä kautta suomalainen maataloustuottaja on tavallaan palkkakuopassa.

Maatalouden kannattavuuden on oltava huomion kohteena. Jos katsotaan maataloustuloa ja verrataan sitä muihin EU-maihin, Suomi on siellä ihan häntäpäässä, Orpo sanoo.”

Maataloustulo on Suomen suhteellisen vähillä peltohehtaareilla ja heikoissa viljelyoloissa tietenkin häntäpäässä ja vaikka suomalainen viljelijä saa tuotteistaan eurooppalaisittain huippuhintoja toisin kuin Orpolta voi lukea. Tuotantokustannuksia tasaa se, että valtio hankkii viljelijälle merkittävän osan hänen tarvitsemistaan tuotantovälineistä. Esimerkiksi navetan rakentamiseen saa ilmaista rahaa noin puolet kustannuksista. Toisen puolen viljelijä maksaa tuloilla, joista 66 % on tukia.

Palkkakuoppaakaan ei ole: Tilastokeskuksen tulonjakotilasto osoittaa yksiselitteisesti, että juuri maanviljelijöiden tulot ovat Suomen suurimmat.

Tulot kotitaloutta kohden 2012 (mediaani)

Maatalousyrittäjät 59 451
Muut yrittäjät 55 539
Palkansaajat 47 542
Opiskelijat 13 354
Eläkeläiset 25 361
Työttömät 15 403

Askelmerkitkin kohdallaan

Aiemmin Yle mittasi askelmittarin avulla viiden eri ammattiryhmää edustavan henkilön viikon aikana kulkeman kävelymatkan. Tarkoituksena lienee ollut paljastaa viljelijän työn rasittavuus. Niin ainakin kävi: Testihenkilöksi valittu maanviljelijä käveli viikossa 84 kilometriä, monta kertaa enemmän kuin muut mittaukseen valitut - kuinkas niin sattuikin - istumatyötä tekevät henkilöt.

”Askelmittauksesta kävi ilmi, että maatalousyrittäjän työpäivän pituus ylittää roimasti kahdeksan tuntia ja aikaa levolle on vain vähän. Yrittäjän työviikko kesti seitsemän päivää.

– Milloin on aikaa levolle ja palautumiselle? Askelmäärä on kyllä huikea, kommentoi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen liikuntasuunnittelija Kari Hyvärinen.”

Hyväriselle ja kaikille muillekin voi kertoa, että Ylen testihenkilöä lukuun ottamatta muut viljelijät voivat levätä useinkin: viljelijän työaika on Suomen lyhyin sekä päivä- että vuositasolla ja myös kaikkein työläimmällä tuotannonsuunnalla maidontuotannossa. Asia selviää esimerkiksi tästä artikkelista.

Edellisessä valossa ei enää yllätäkään se Ylen kertoma seikka, että ”Suomalaiset maanviljelijät kokevat elämänlaatunsa ja työkykynsä huonommaksi kuin yksityisyrittäjät tai palkkatyötä tekevät, vaikka eivät ole muita sairaampia.”

Tai se, että kaikki muukin viljelijöiden, toimittajien, poliitikoiden ja viranomaisten maataloudesta kertoma on edellisen tavoin sanotaanko ”kokemuksellista”, eikä mikään kerrottu tunnu vastaavan tosiasioita. Kaikkein vähiten maatalousviranomaisten harjoittama maatalouden tilinpito, jota tietoisesti vääristelemällä viljelijän tuntipalkka on voitu kertoa vuodesta toiseen vain 2-4 euron suuruiseksi.