Onko ruoan kemikaaleilla ja kansantaudeillamme mitään yhteyttä?

Lääkäriseura Duodecimin aineiston pohjalta internetissä julkaistava Terveyskirjasto kertoo allergioista seuraavaa:

"Väestöstä 25–30 %:lla on jokin allerginen sairaus tai oire. Hoitoon hakeutuneiden allergiapotilaiden määrä on kuluneiden 30 vuoden aikana voimakkaasti lisääntynyt. Erityisesti IgE-välitteisten (atooppisten) allergioiden lisääntymistä ei voida selittää diagnostiikan paranemisella, vaan yleistyminen on todellista. Mahdollisia allergioiden yleistymisen selityksiä ovat infektiotautikirjon muutokset, parantunut hygienia, sisä- ja ulkoilman laadun muutokset ja kemikaalien käytön yleistyminen." Lähde edelliseen: Terveyskirjasto.fi

Lasten allergiat ovat kansantauti

"Results: 40,246 adults were polled, yielding data on 8,825 children. Parentally perceived food allergy prevalence was 4.7% (90% CI 4.2-5.2%). The most affected age group was 2- to 3-year olds (7.2%). Single-country incidence ranged between 1.7% (Austria) to 11.7% (Finland).

Milk (38.5%), fruits (29.5%), eggs (19.0%) and vegetables (13.5%) were most often implicated, although with significant age-linked variations. " Lähde edelliseen

Diebetes on kansantauti

"Diabeetikoita on maassamme tällä hetkellä noin 205 000. Näistä 40 000:lla on tyypin 1 diabetes ja 165 000:lla tyypin 2 diabetes. Sekä nuorille ominainen tyypin 1 diabetes että tavallisesti aikuiselle ilmaantuva tyypin 2 diabetes ovat selvästi yleistyneet. Tyypin 1 [eli nuorten] diabetes on yleisempi Suomessa kuin missään muualla maailmassa. " Lähde edelliseen: Terveyskirjasto.fi

Verenkiertoelinten sairaudet ovat kansantautejamme

"Miesten verenkiertoelinten sairaudet ovat Suomessa yleisempiä kuin Pohjoismaissa ja EU-maissa kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin on Suomessa EU:n toiseksi suurin." Lähde edelliseen; Terveyskirjasto.fi

Ja totta kai - myös keliakia

"Pohjoisen Arturian provinssin väestöllä esiintyvyys oli 0,26 %, ilmaantuvuusluvun ollessa Caceresin provinssissa lapsilla 16,04/100 000. Esiintyvyysluvut muissa maissa olivat: Portugalissa 0,75 %, Ranskassa 0,16 %, Hollannissa 0,3 %, Saksassa Dresdenin alueella (2001) 0,19 %, Sveitsissä samoihin aikoihin 0,76 %, Britanniassa Belfastissa 0,82 (1997), Oxfordin alueella 0,75 % (1999) ja Cambridgessa 1 %. Pohjoismaista Suomessa keliakian esiintyvyys oli näihin aikoihin 1 %, mutta uusimpien tutkimusten mukaan jopa 2 % (Lohi et al 2008). " Lähde: Keliakiliitto.

On tietenkin erikoista, että joidenkin viranomaisten mukaan maailman turvallisinta ruokaa syövät suomalaiset sairastavat noinkin paljon sellaisia sairauksia, joilla on yhteys ravintoon ja kuolevat nuorina: Vielä ennen uusien maiden liittymistä Euroopan unioniin suomalaisten eliniän odote oli alueen matalimpia ja vieläkin se on alle EU-25 - alueen keskiarvon, eikä suinkaan pisimpiä.

Alkoholikaan ei sovi alhaisen elinikämme selittäjäksi, sillä useimmissa Euroopan maissa juodaan Suomea enemmän. Itse asiassa tuoreimman EU:n julkaiseman tilaston mukaan 36 maasta 26:ssa juotiin vuonna 2003 saman verran tai enemmän kuin Suomessa. Suomen kulutus on noussut vuodesta 2003 mutta niin on käynyt muidenkin maiden kulutukselle, sillä alkoholinkulutus seuraa hyvin "jäykästi" tuloja. (Lähde edelliseen: European Community Health Indicators, EU.)

Lopuksi vielä Suomen kannalta täysin lohduton terveystilasto. Sen mukaan meillä oli selkeästi vähiten täysin terveeksi ja toimintakykyiseksi luettavaa väestöä koko EU-25 alueella. Tulokset ovat vuodelta 2005 ja kokonaisuudessaan luettavissa tästä tai joidenkin maiden osalta viereisestä kuvasta klikkaamalla se isommaksi.

Täytyy huomata, että jos ruoasta saavilla kemikaaleilla ja terveydellä on jokin yhteys kuten todennäköistä, sellaista ei ole osoitettavissa ainakaan oheisella, hyvin karkeajakoisella ja koko väestöä koskevalla tilastolla. Tilastossa toki näkyvät jo ylempänä kerrotut kansantautimme.

Mitä maatalouskemikaaleihin tulee, niitä käytetään Suomessa saman verran kuin Saksassa ja senkin sijoitus em. tilastossa on varsin kehno. Saksasta myös tuodaan paljon elintarvikkeita Suomeen mutta niin tuodaan myös Hollannista, jossa käytetään paljon kemikaaleja viljelyyn. Kuitenkin hollantilaisen eliniän odote ja terveys on suomalaista parempi eikä maatalouskemikaalien ja terveyden yhteyttä saa esiin suoraviivaisella päättelyllä esimerkiksi huomioimatta kulutustottumuksia, yleistä elintasoa tai käytettyjen kemikaalien ja tuonnin laatua.