15.7.2008

Kuka haluaa Malmin kentän rakennusmaakseen?

Malmin lentokentän toiminnasta ja uuden kentän sijainnista mahdollisen sulkemisen jälkeen on väännetty kättä vuosikaudet. Rakentajat ja maa-alueiden jalostajat ovat varmasti odottaneet kentän pohjan kaavoittamista rakentamiselle ja maakunta on puolestaan odottanut kentän sulkemista ja tarjonnut sille alueitaan. Välillä näytti, että kentän paikaksi voisi tulla Porvoo ja nyt on tarjolla Lohja.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä myös Uudenmaan liiton maakuntajohtajan Ossi Savolaisen kannattavan Lohjaa kentän paikaksi.

HS päättää artikkelinsa seuraavasti:

"Malmin kentän vuokrasopimus on näillä näkymin umpeutumassa, eikä myöskään toiminnan laajentaminen siellä olisi mahdollista."

Tuo harmaalla merkitty on ollut erittäin tuttu argumentti kentän toimintojen siirtämistä kannattavien keskuudessa. Se on samalla virheellinen argumentti. Jutun kirjoittanut toimittaja tuskin käytti sitä tahallaan. Joka tapauksessa vääntö Malmista jatkuu, vaikka periaatteessa sen pitäisi olla ohi, kun muistelee, mitä HS kirjoitti vuonna 2006 Sipoon vaikutuksesta Malmin kohtaloon.

"Helsingin kaikissa poliittisissa ryhmissä on ryhdytty harkitsemaan, pitäisikö Malmin lentokentän muuttamisesta asuinkäyttöön tässä vaiheessa luopua."
"Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) katsoo, että Malmin kentän merkitys on juuri pientalorakentamisessa. "Läntisen Sipoon mahdollinen liittäminen Helsinkiin muuttaisi olennaisesti tämän asetelman."
Vapaavuori on nyt asuntoministeri mutta tuskin on muuttunut kantaansa.

Jutusta ilmeni sen ingressiin kirjoitetun harkinnan sijaan, että puolueiden kannat olivat kentän säilyttämisen puolella. Ainoastaan vihreiden edustaja esitti moitteenaan ja varaumanaan sen, että Malmin kentälle saakka ei pääse raideliikennettä käyttäen. Hän tosin unohti, että ei pääse Helsinki-Vantaallekaan

Malmin kentällä on myös tavallisten helsinkiläisten tuki. Kentältähän ei kantaudu lentomelua käytännössä lainkaan. Tässä valossa on erikoista, että sen parhaita asiantuntijoita ja suurimpia kärsijöitä ovat ne, jotka eivät asu kentän lähellä. Lopuillekin melusta häiriintyneille se lienee sitä niin kutsuttua heikosti kuuluvaa häiritsevää melua, joka ärsyttää etenkin syyllisellä poissaolollaan.

Mitä ammattilentäjät sanoivat selvityksestä

Helsingin seudun lentokenttäselvitys julkaistiin 16.8.2007. Se esitteli yksityiskohtaiset vaihtoehdot kustannuksineen. Selvityksen mukaan toiminnan laajempi kehittäminen Malmilla edellyttäisi uuden pitkän kiitotien rakentamista ja vanhojen kiitoteiden käytöstä poistamista sekä mittarilähestymislaitteita. Toisena lentokenttävaihtoehtona esiteltiin se jo mainittu uuden kentän rakentaminen Porvoon Backakseen. Selvityksessä esiteltiin myös vaihtoehdot, joissa joko Malmilla tai Sipoon Skarpmossenissa olisi pelkkä helikopteritukikohta.

Suomen Ansiolentäjät ry, nyttemmin Suomen Lentäjien ja Ilma-aluksen Omistajien Yhdistys, lyhyemmin AOPA Finland, luultavasti tuntee kentän olot hyvin, edustaahan se kaikkea ammatti-ilmailun kirjoa lukuun ottamatta matkustajakone- ja rahtiliikennettä.

AOPA:n liikenneministeriölle jättämä lausunto selvityksen tuloksista on erittäin mielenkiintoinen ja paljastaa maallikollekin, ettei kentän toimintaa tarvitsisi siirtää. Jostakin syystä tämä liikennelentäjien lausunnossa olevat asiat eivät ole saaneet rivinkään verran tilaa valtamedioissa. Lainaan kipakansävyisen lausunnon pääkohdat:

- Malmin toimintojen siirtäminen Backakseen on epärealistista. Malmin päätoiminnot kuten lentäjä- ja ammattilentäjäkoulutus, yleisilmailun yhteiskuntaa palvelevat muodot, liikelentotoiminta ymv. samoin kuin ilmailuharrastustoiminnot perustavat Helsingin lähiseudun (YTV) julkisen liikenteen palvelukykyyn. Malmin sulkeminen tulee vähentämään näitä toimintoja dramaattisesti ja hajauttamaan jäljelle jääviä lähinnä Nummelaan, Hyvinkäälle, Räyskälään, jopa Hankoon.

- Malmilla saavat tänään yli 90% maamme ammattilentäjistä peruskoulutuksensa ja 2/3 ylimmän tason ammatillisen koulutuksensa. Siirto Backakseen tulee ratkaisevasti vähentämään tämän omakustanteisen ammattikoulutuksen vakavin seurauksin kotimaisten lentoyhtiöidemme kilpailukyvylle. Maamme kärsii jo nyt pahaa enteilevästä ammattilentäjäpulasta.

- Liikelentojen perustarpeille - ajansäästö, ajankäytön tehostaminen, nopea saavutettavuus – Backakseen sijoitettava lentokenttä on epärealistinen ja aivan liian kaukana pääkaupungista ja pääkaupunkiseudusta.

- Sekä Sköldvikin öljynjalostamon toiminnalle että lentoliikenteelle aiheutuvia riskejä aliarvioidaan Backaksen kohdalla, vaikka ne aiemmin suoritetussa selvityksessä (Riikonen ?) poistivat Sipoon Boxin ja Nevaksen.

- Backakseen sijoitettu Porin kentän melukuvio on huonosti harkittu huomioiden miljoonan lentomatkustajan tavoitteen, joka toteutuakseen vaatii aivan ratkaisevasti painavamman ja suuritehoisemman lentokonekaluston käyttöä.

- Uuden lentokentän tarvetta perustellaan Hki-Vantaan kentän kahdella ruuhkahuipulla vuorokaudessa ja kolmen kiitotien kapasiteettipuutteella. Hki-Vantaalla oli vuonna 2006 kolmella kiitoradalla kansainvälisen ”Airports Council Internationalin” tilaston mukaan hieman yli 12 miljoonaa lentomatkustajaa ja 91 000 operaatiota (Movements).

Lontoon Heathrowlla oli vastaavasti kahdella kiitoradalla 67,5 miljoonaa matkustajaa ja 477 000 ”movements”. Vain kahden kiitoradan kentistä Peking (46,6 miljoonaa ja 377 000), Hong Kong (44 miljonaa ja 290 000), Bangkok (43 miljoonaa ja 291 000), Tokio Narita (35 miljoonaa ja 324 000), Muenchen (31 miljoonaa ja 411 000) kuten myös Jakarta, Manchester ja Lontoon Gatwick (yhdellä kiitoradalla) olivat paljon suurempia kuin Hki-Vantaa.

- Hki-Vantaan todelliset pullonkaulat ovat lennonjohdossa ja terminaalikapasiteetissa. Kun nämä pullonkaulat poistetaan, laskennallinen kapasiteetti (www.finslot.fi) jopa ylittää 650 000 operaation vuodessa. Kokonaan uudelle lentokentälle ei siten ole todellista tarvetta!

- Euroopassa on lukuisia lentokenttiä, joilla vain yhdellä kiitoradalla on huomattavasti enemmän sekä matkustajia että operaatioita kuin Hki-Vantaalla. Kannattaa tutustua esimerkiksi Madridin Barajas ja Torrejonin kenttien yhteistoimintaa, Phoenixin Sky Harbourin ja Scottsdalen ja muiden lähikenttien yhteistoimintaan, Los Angelesin Laxin ja liki 10 tiiviissä tuntumassa toimivien pienkenttien yhteistoimintaan, Lontoon suurkenttien ja lukuisten lähikenttien yhteistoimintaan, ymv, ymv.

- Edellytetty Malmin pääkiitotien kääntäminen on epärehellisellä tavalla tarkoitushakuinen. Nykyinen pääkiitotie 36-18 on äärimmäisen helposti pidennettävissä yli 1700 metriin. Vertailun vuoksi Bromman pääkiitotie on 1640 m. Tukholman kaupunki on vastikään tunnustanut Bromman suuren taloudellisen merkityksen ja pidentänyt Bromman toiminta-aikaa aina vuoteen 2037. Bromman kenttä sijaitsee vain 7 km Tukholman ydinkeskustasta. Malmin kenttä on 12 km Helsingin keskustasta.

- Väitteet Hki-Vantaan ja Malmin yhteensovittamattomuudesta mittarilentomenetelmien osalta on väärää todistelua, joka uppoaa vain asiantuntemattomiin.

- Malmin kentän nykyaikaistaminen kiitotiekunnostuksen, mittarilähestymismenetelmien ja –tekniikan sekä toimitilojen osalta maksaisi noin 20-25 miljoonaa euroa eli vain noin 20% Backaksen kentän vaatimasta perusinvestoinnista.

Yrittäjät löysässä hirressä

Sipoon alueliitos vei siis Helsingin mielenkiinnon Malmin rakentamiseen. Oikeastaan vaihtoehtoja ei tarvitsisi enää tarjoilla ja selvittellä. Toisin on kuitenkin käynyt: Helmikuussa 2008 liikenne- ja viestintäministeriö antoi Tiehallinnon tehtäväksi lentokenttäselvityksessä esiintuotujen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnin. Työn arvioidaan kestävän 2-3 vuotta.

Joku tai jotkut, joilla on riittävästi vaikutusvaltaa, taitavat siis edelleenkin haluta Malmin lentokenttäalueen todella kiivaasti käyttöönsä. Yleisestä edusta, kentän statuksesta huomattavana suojelukohteena tai uuden rakentamisen kuluista ei tarvitse piitata, sillä nehän jäävät muiden maksettaviksi.

Asia lienee nyt paljon enemmän liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk.) kuin Jan Vapaavuoren peukalon alla. Jos Malmin kohtalosta päätetään Vehviläisen kaudella kuten näyttää, olisi ilman KMS-kohua ollut jopa mahdollista, että rakentajien ja kehittyvien maakuntien edut olisivat voittaneet suoralta kädeltä. Tämä seikka kannattaa pitää mielessä Malmin tulevaisuutta seurattaessa.

___
Päivityksiä 31.8. 2008
Alla olevaan karttaan on merkitty Malmin lentokenttäalue ja rakentamattomat, Malmia paljon laajemmat mm. Tuomarinkylän pellot sekä Viikki. Nekin sopisivat rakennettavaksi siinä kuin pienempi Malmi - myös sijaintinsa puolesta. Lienee epätaloudellista pitää niitä pääkaupunkiseudulla peltona samalla, kun tonttimaa on kallista - erästä yleistä malminvastaista argumenttia käyttääkseni.
Malmin kentän läheisyydessä on myös paljon rakentamatonta aluetta. Jos katsotaisiin, että alue ei sopisi asuntorakentamiseen -johon kuulemma vallan erinomaisesti sopii - tehtäköön siihen työpaikka-alue liikkeineen kaikkineen ja jätetään keskusta asumiselle.

Välittömästi kentän oikealla yläpuolella näkyy Tattarisuon työpaikka-alue. Sen oikealla puolella kulkee Lahdenväylä, jonka vieressä oikealla sijaitsee puolestaan Jakomäki. Lahdenväylä ja kaukainen sijainti eristävät Jakomäen tehokkaasti muusta Helsingistä.
Lähimmät suuret aluekeskukset ovat Malmi (n. 3,7 km) ja Tikkurila (n. 4,2 km linnuntietä.)

Malmin ja Tapanilan asemat eivät sijaitse kovinkaan lähellä Malmin lentokenttää: kummastakin on esimerkiksi nykyisten kiitoteiden risteykseen linnuntietä noin 1,5 km eli reilun 20 minuutin kävelymatka. Ne eivät siis palvelisi Malmin lentokentän alueelle haluttua asutusta kovinkaan hyvin. Aina silloin kun Helsingin vihreät ovat tarkastelleet Malmia lentokenttänä, onkin haluttu moittia sitä, että lentokentälle ei ole raideyhteyttä.

Jotta kukaan ei luulisi puistoa, metsää ja peltoa Helsingistä puuttuvan: Alla olevaan kuvaan on summittain rajattu Malmin kenttäalue sinisellä, metsät punaisella ja pellot keltaisella. Jonkinlaisen käsityksen mittasuhteista saa toivottavasti oikean yläkulman kuvaleikkeestä, joka on otettu yhdeltä pienimmistä alueista, Kivikosta käsin. Pasilan alue kuvan vasemmassa alareunassa auttanee myös hahmottamaan kaikkien puheena olevien alueiden mittasuhteita.


(Kuvalähteet: Wikipedia/Seppo Sipilä ja Google Earth. Kuvaleike alimmassa Google Earth/nimim. cyberion)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Tervetuloa vaan tänne Kalkkivuorentielle kuuntelemaan lentomelua. Melu on täällä asukkaiden yhteinen puheenaihe. Yleensä melua vähättelevät nimenomaan ne jotka asuvat jossain muualla. Koneita lentää päivittäin yli jatkuvasti, pahimmillaan 20 sekunnin välein. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että lentoreitti kulkee asutuksen pohjoispuolella metsäisellä alueella, mutta lentäjät vähät siitä välittävät.