9.10.2008

Häkämies ei "muista" Soklia tai Lehmania

Yle Uutiset kertoo GrowHow-kaupasta:
"Häkämies puolustaa Kemiran GrowHow-kauppaa

Häkämiehen mukaan GrowHowsta saatiin kaupantekohetkellä 30 prosenttia yhtiön pörssikurssia korkeampi hinta. Sokli puolestaan tulee Häkämiehen mielestä joka tapauksessa hyödyttämään Suomea.

- Silloin ja nytkin hyvin merkittävä tekijä tässä kaupassa oli se, että Soklin kaivos otti askeleen eteenpäin. Soklin kaivos on toteutuessaan lähes miljardiluokan investointi ja synnyttää Itä-Lappiin satoja uusia työpaikkoja eli tämä otti Yaran omistuksessa selkeästi askeleen eteenpäin, Häkämies sanoi YLE Uutisille.

Valtio sai GrowHowsta aikoinaan 200 miljoonaa euroa, mutta nyt esitettyjen arvioiden mukaan yhtiö oli miljardin arvoinen."
Tuo tällä kertaa 30%:n preemio on täysin tavanomainen taso yrityskaupoissa. GrowHown osakkeen kohdalla täytyy ottaa huomioon sekin, että jo taseeltaan vahvan GrowHown kurssi oli analyytikkojen mukaan alhainen toimialansa yrityksiin, myös Yaraan nähden. Kurssi oli suurin piirtein yhtiön oman pääoman kokoinen, eli siihen ei oltu arvostettu juuri muuta kuin reaaliomaisuus.

Hintaa selittää myös se, ettei valtio ollut vielä lupaillut Sokliin esimerkiksi rautatietä ja pelkkä Soklin kaivosvaltaus ei silloin tietenkään näkynyt yhtiön kurssissa odotuksina lainkaan. GrowHow nähtiin myös kotimarkkinayrityksenä eikä monillakaan sijoittajilla ollut syytä otaksua, että GrowHow hyödyntäisi Soklia niobeineen, kun sitä eivät olleet tehneet kaivosoikeuden edelliset pitkäaikaiset haltijat Rautaruukki ja Kemira. Näin vaikka ruoan hinnan kohoaminen oli jo tosiasia.

GrowHown arvoksi yksi miljardi on luonnollisesti vähän ja se olisi vähän myös valtion saamaksi osuudeksi. Vielä vähemmän oli yhtiön johdon käyttämä ja pian omiin virhearvioihinsa kaatunut pankkiiriliike Lehman Brothers arvioima 672 miljoonaa, jolla yrityskokonaisuus myytiin ja josta valtio sai oman kolmanneksensa.

Tuo Lehman on se asiantuntija, jota Häkämies ei kannaltaan ymmärettävästi suostunut nimeämään tämän päivän Kauppalehdessä:

"Miksi ette käyttäneet ulkopuolisia asiantuntijoita?

– Käytimme ulkopuolista asiantuntijaa ja yhtiön hallitusta. Se jos mikä on yhtiön liiketoimintaympäristön asiantuntija.

Keitä asiantuntijoita käytitte?

– Emme tietenkään sitä kerro."

Häkämies jatkoi epäasialliseen tapaansa:

"Tutkitaanko ministeriössä, mikä on mennyt pieleen?

– Ei tietenkään, koska tässä ei ole mennyt mikään pieleen. Markkinatuomioistuin ja VTV käsittelevät asiaa. Toistaiseksi asia näyttää samalta kuin kaupantekohetkellä. Kysymys ei ole siitä, että lakkautetaan Suomesta tuotantoa.

Paljonko raaka-ainevarannon ja kaivoksen hinta on noussut sen jälkeen kun kauppa tehtiin?

– Mistä kaivoksesta puhut?

Soklista.

– Niin, jonka hyödyntäminen on lähes miljardin investoinnin takana. Yhtiön hallitus päätyi siihen näkemykseen, että sen kokoinen yhtiö ei voi hyödyntää kaivosta. Yhtiöllä oli valtaus 70-luvulta saakka, eikä se ollut edennyt."

Pitää myös huomata, että Häkämiehen pariin kertaan mainitsemasta miljardiluokan investoinnista enin jää valtion kannettavaksi juuri tuon radan kustannusten takia. "Sen kokoinen" yhtiö oli ja on edelleenkin valtio vaikka omistuksestaan luopuikin.
____
Päivitys 10.10. 2008: Ylen Lapin Radion uutisoima arvio Soklin ratahankeen kustannuksista:
"Soklin radan rakentaminen maksaa halvimmillaan 170 miljoonaa euroa ja kalleimmillaan 260 miljoonaa euroa. Lisäksi Kemijärvi - Kelloselkä -osuuden kunnostuksen hinta on 75 miljoonaa euroa."
Mukana ei ole muun tarvittavan infran, kuten olemassa olevien teiden parannuksia, alueelle hyvin todennäköisesti tarvittavia uusia teitä sekä kunnallistekniikkaa.