14.9.2008

Toimittajat ilman mitään rajaa

Lehdistön vapautta peräävä kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja, lyhyemmin RSF, perustettiin Ranskassa vuonna 1985. Ranskalainen Robert Ménard on johtanut sitä alusta saakka. RSF:n esikuvaksi väitetään usein Lääkärit ilman rajoja -järjestöä. Toisin kuin lääkärit, tämä järjestö ei näytä kyenneen toimimaan ilman kritiikkiä.

Esimerkiksi suomenkielinen Wikipedia tietää kertoa aluksi, että
“Järjestö saa merkittävän osan varoistaan länsimailta, mistä syystä sitä on syytetty puolueellisuudesta. Varoista 11 prosenttia tulee Ranskalta, 15 prosenttia Euroopan komissiolta ja 1,3 prosenttia Center for Free Cuba -nimiseltä järjestöltä. Osa varoista on peräisin Yhdysvaltain kongressin rahoittamalta National Endowment for Democracy -järjestöltä.”
Siis hyväntahtoinen NED-setä?

Toimittajien paljon käyttämä ja osin ylläpitämä SourceWatch-verkkosivusto kertoo National Endowment for Democracysta näin:


"NED's website describes its mission as being "guided by the belief that freedom is a universal human aspiration that can be realized through the development of democratic institutions, procedures, and values. NED, which is publicly funded, "makes hundreds of grants each year to support pro-democracy groups in Africa, Asia, Central and Eastern Europe, Eurasia, Latin America, and the Middle East."
Tuo rahanjakaminen pitää mielenkiintoisella tavalla paikkansa:
“NED regularly provides funding to opposition candidates in elections in countries other than the USA. According to Allen Weinstein, one of the founders of NED, "A lot of what we [NED] do today was done covertly 25 years ago by the CIA"

"Tom Engelhardt notes that "we've seen "the Rose Revolution" in Georgia, "the Orange Revolution" in Ukraine, and now "the Tulip Revolution" in Kyrgyzstan, all heavily financed and backed by groups funded by or connected to the U.S. government and/or the Bush administration."
NED:n toiminta ja tavoitteet eivät ole aina jääneet huomaamatta myöskään lehdistöltä ja muulta medialta:
According to the New York Times: "The National Endowment for Democracy is a quasi-governmental foundation created by the Reagan Administration in 1983 to channel millions of Federal dollars into anti-Communist 'private diplomacy.' "
Mutta joskus sentään?

“Several articles about the political process in Haiti, Iraq, and the Palestinian-occupied territories have appeared in The New York Times, NPR, and other mainstream US media. The impression is given that the articles are from bona fide journalists, but it transpires that several of them are paid by the NED or its affiliated organizations. The case of Regine Alexandre is particularly interesting. She wrote articles for the New York Times, AP, and commented on NPR. It transpires that she is on the NED payroll, and the NED confirmed this fact. “
Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat
NED näyttää Robert Ménard apunaan ottaneen etenkin Kuuban ja Venezuelan silmätikuikseen. Niin ikään vasemmistolainen Boliviakin on saanut osansa RFS:ää seuranneen Salim Lamranin mukaan:
“For example, the NED financed and continues financing the Venezuelan opposition, responsible for the coup d'état against President Chávez, April 2002. […] In 2004, thirteen groups opposed to the Bolivarian government received 874,384 dollars from the NED. In 2003, 15 splinter groups opposed to the Venezuelan presidents benefited from subsidies from the NED for a total of 1,046,323 dollars.
At the same time, RSF has regularly whipped the government of Mr. Chávez, for example, accusing him of threatening the freedom of the press in a report that criticizes a law reform proposal about the broadcast media. This reform proposes criminal punishment against broadcast media guilty of criminal activities such as the initiation of an armed uprising or subversion. This new legislation is an answer to the role of capital and makes it a criminal offense for those who operated the private information media during the fascist coupe of 2002 against the Venezuelan president, and their real outrages. Outrages that the RSF refrains from denouncing.
But the enemy par excellence for RSF continues being Cuba. The unceasing repetition of Mr. Ménard is almost obsessive, as the new propaganda campaign against the island shows, bound to cause harm to tourism. (5) The Bush Plan against Cuba must not be forgotten, which allocates a budget of five million dollars for the NGO's who carry out activities looking for methods to discourage tourists from visiting Cuba, and which also makes an example of a name to follow, Reporters without Borders. “ 
Ranskalainen Lamrani työskentelee ja opettaa Sorbonnen yliopistossa ja on perehtynyt etenkin USA:n ja Kuuban välisiin suhteisiin.

Ulkoministeri tekee diilin

NED:in johtoon on kuulunut joidenkin lähteiden mukaan muuan Otto Reich, Suomessa jostakin syystä varsin tuntemattomaksi jäänyt Bushin entinen apulaisulkoministeri. Hänet on nimetty USA:n jyrkän Kuuba-politiikan pääarkkitehdiksi ja osalliseksi edellä kerrottuun Chavezin vastaisen vuoden 2002 vallankaappausyritykseen.

Toimittaja Laura Similän kirjoittaman ja Suomi-Kuuba -seuran julkaiseman artikkelin mukaan Toimittajat ilman rajoja allekirjoitti alkuvuodesta 2002 sopimuksen Center for a Free Cuban - yhden rahoittajansa - ja apulaisulkoministeri Reichin kanssa. RSF:n Washingtonin edustajan mukaan järjestön tuli tiedottaa kuubalaisten toimittajien vainoamisesta eurooppalaisille ja tukea vangittujen toimittajien perheitä.

RSF oli rekrytoinut Kuubasta 1990-luvulta lähtien ”kirjeenvaihtajia”, joille Ménard on jakanut työvälineitä ja rahaa pikkusummin. Kuubassa toiminta, joka vaarantaa sen itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden tai tukee Yhdysvaltain ulkopoliittisten ja Helms-Burton-lain tavoitteita on rikos. Tältä osin Kuuban lainsäädäntö ei poikenne varsinkaan USA:n lainsäädännöstä.

Myöhemmin osoittautui, että Ménardin itsensä Kuuba-matkallaan rekrytoima ”kirjeenvaihtaja” - oikeammin kait asiamieskokelas - olikin Kuuban tiedustelupalvelun jäsen. Hänestä tuli avaintodistaja Kuuban toisinajattelijoita vastaan käydyssä oikeudenkäynnissä.

Vuosi 2003 ei ollut muutenkaan Ménardin järjestön parhaimpia: YK poisti RSF:ltä neuvoa antavan statuksen vuoden ajaksi syynä YK:n peruskirjan vastainen toiminta. Lisäksi YK kielsi järjestön osallistumisen Genevessä vuoden lopulla pidettyyn informaatioyhteiskunnan maailmankokoukseen (WSIS), jonka keskeisenä teemana oli tiedonvälityksen etiikka. Ménard pystytti kokouksen ulkopuolelle laittoman radioaseman jonka purki, kun poliisi sai jäljitettyä sen.

Mutta pari vuotta myöhemmin tuli lohdutusta: Järjestö sai vuonna 2005 Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon nigerialaisen Hauwa Ibrahimin ja kuubalaisen Damas de Blanco -järjestön kanssa. Siis Saharov-palkinnon kuubalaisen kanssa.

Miehen on tehtävä, mitä miehen on tehtävä

Todennäköisesti Reichin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan RSF käynnisti vuoden 2003 heinäkuussa 120 000 Kuubaan matkustavalle ranskalaisturistille suunnatun kampanjan. Sitä tehostettiin Laura Similän artikkelin mukaan esimerkiksi kuvamontaasein. Yksi kuvahan puhuu paljon:
”Alberto Kordan Che-kuva istutettiin vuonna 1968 opiskelijoita pamputtaneen, ranskalaisille vastenmielisen mellakkapoliisin hartioille. RSF halusi näyttää, miten Kuuban ”hallitus käyttää Che-ikonia legitimoidakseen sorron” ja kuinka 60-lukulaisten hellimästä myytistä on tullut poliisivaltio. Kuvaa levitettiin julisteina ja postikortteina, internetissä ja kaduilla ja ojennettiin Orlyn lentokentällä Kuubaan lähteville turisteille.


Kordan tytär Diane Díaz López onnistui keskeyttämään kuvan levityksen: ranskalainen tuomioistuin kielsi kuvan käytön, antoi RSF:lle tuhansien eurojen sakot ja viranomaiset tekivät järjestön päämajaan ratsian, jossa kuvaväärennöksestä tehtyjä kortteja ja julisteita löytyi lisää. Ménardin mukaan Kordan tyttären motiivina ”oli vain Toimittajat ilman rajoja -järjestön vaientaminen”.
Jälkikirjoitus

Alla on osa RSF:n julkaisemasta Lehdistönvapaus maailmassa vuonna 2006 -raportista.

CountryScore
1Finland0,50
-Iceland0,50
-Ireland0,50
-Netherlands0,50
5Czech Republic0,75
14Belgium4,00
-Sweden4,00
16Austria4,50
-Bolivia4,50
-Canada4,50
50Israel12,00
53United States of America13,00
89Georgia21,00
115Venezuela29,00
119United States of America (extra-territorial)31,50
135Israel (extra-territorial)47,00
147Russia52,50
154Iraq66,83
162Iran90,88
163China94,00
165Cuba95,00
167Turkmenistan98,50
168North Korea109,00

Mielenkiintoista on havaita, että USA ja Israel saavat pelata kaksilla korteilla. Myös tätä sietää ihmetellä Lamranin seurana:

”For example RSF considers China –where one journalist was killed - to be “largest journalist prison in the world” with 33 media professionals in detention and 50 “cyber dissidents” imprisoned, all figures according to the organization, is ranked above Cuba.”

”What has happened in Bolivia to cause this nation to fall from 16th in 2006 to 68 a year later? Where journalist killed? Where private media sources closed? Nothing of the sort. But President Evo Morales, who has launched spectacular economic and social reforms, is now in Washington’s sites. RSF, faithful to its principals, follows the lead of its sponsors and vilifies all the progressive and popular governments of Latin America.”
Lista kannattaa avata kokonaan ja lukea myös lopusta alkuun. Ensin näet ne maat, joissa journalismilla katsotaan olevan merkitystä ja toimittajilla vaikutusvaltaa - muutenhan heihin ei yritettäisi vaikuttaa vaikka väkivalloin. Ylimpänä listalla ovat ne maat, joissa edelliset on onnistuttu jo tekemään hallitusten ja kansainvälisten suuryritysten kannalta vaarattomiksi.

Tässä kyseenalaisessa rankingissa Suomi kustantajineen, toimittajineen ja nähtävästi myös kirjailijoineen menestyy siis loistavasti. Moni toimittaja lienee huomaamattaan jopa ylpeä korkeasta sijoituksestaan ammattikuntansa alennustilaa osoittavalla listalla.
________
Ilta-Sanomien 26.9. julkaisema STT:n uutinen kertoo, että Ménard jättää perustamansa RSF:n. Järjestö esitellään uutisessa kuin se olisi suurin piirtein nunnien hyväntekeväisyysjärjestö, joka rahoittaa toimintansa rinkelien myynnillä ja Ménard olisi itsensä pyhimys:
[...] "RSF:llä on edustajia kaikilla mantereilla. Se rahoittaa toimintansa kuvien ja kalenterien myynnillä sekä lahjoituksilla. Järjestö raportoi aktiivisesti lehdistönvapauden loukkauksista ja julkistaa vuosittain noin tuhat lehdistötiedotetta. [...]

Menard sai ansioistaan aikaisemmin tänä vuonna Ranskan valtion korkeimman kunniamerkin."
Lähteet mm.:
NED, RSF, Ménard :
Laura Similä: Toimittajia ja toisinajattelua ilman rajoja
http://www.kuuba.org/210705rsf.html
Salim Lamrani: The Reporters Without Borders Fraud
http://www.zmag.org/znet/viewArticle/6283
Salim Lamrani: The deceit of Reporters Without Borders
http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=7274
Muut lähteet:
http://www.sourcewatch.org/index.php?title=National_Endowment_For_Democracy
http://www.rsf.org/article.php3?id_article=19391
http://www.voima.fi/content/view/full/2344?PHPSESSID=.
Otto Reich, Venezuela:
http://en.wikipedia.org/wiki/Otto_Reich#2002_Venezuelan_coup
RSF:
http://www.rsf.org/article.php3?id_article=19391