26.6.2008

Miksi Soklin niobista ei tarvitse enää puhua?

Kuten tiedämme, norjalaisissa käsissä olevan Soklin malmin joukossa on arvokkaita niobia ja uraania, joiden varaan vielä aiemmin arveltiin jopa koko Soklin kaivoshankkeen perustuvan. Niinpä muun muassa kansanedustaja Erkki Pulliainen kyseli vuonna 1999 ympäristöministeri Satu Hassilta tulevan niobikaivoksen ympäristöhaitoista.

Soklin malmissa on niobia 1500 grammaa tonnissa ja uraania 100 grammaa tonnissa. Molemmat saadaan jo sinänsä hyvin arvokkaan fosforin sivutuotteena. Se on merkittävä etu.

Niobi ja uraani ovat niin sanottuja strategisia metalleja ja esimerkiksi USA:ssa tunnetaan huolta sen saatavuudesta. Niobia käytetään esimerkiksi lentokone- ja sotatarviketeollisuudessa. Kiinnostavaa niobissa noille on muun muassa se, että jo muutama kilo terästonnissa nostaa lujuuden moninkertaiseksi. Sen avulla voidaan siis tehdä kevyempiä ja lujempia rakenteita. Siksi siitä ollaan valmiit maksamaan kunnon hinta. Tietystä harvinaisuudesta johtuva niukkuus ja samanaikainen kysynnän lisääntyminen on nostanut hinnan noin 35 euroon kilolta.

Soklin fosfaattimalmion kooksi tiedetään 100 miljoonaa tonnia. Niinpä malmiossa on niobia noin viiden miljardin euron arvosta.

Soklin fosfaattimalmin arvoksi katsottiin viime kesäkuussa 13-14 miljardia. Nyt se on moninkertaistunut jopa 40-60 miljardiin euroon fosforin hinnan syöksyttyä ylös. Niobi ja uraani ovatkin jääneet kaivoksen fosfaatin varjoon. Siitäkään ei uskalleta puhua, koska valtio pyysi ja sai norjalaiselta Yaralta Kemira GrowHowsta Soklin kaivosoikeuksineen vain 207 miljoonaa euroa. Tämä maksettiin valtion noin kolmanneksen osuudesta.

Myyjänä oli puolustusministeri Jyri Häkämies mutta Mauri Pekkarisella on täytynyt olla roolinsa. Varsinkin siitä on syytä olla hiljaa Keskustassa, sillä Yara on nostanut lannoitteiden hinnat kolminkertaiseksi alle vuodessa perusteenaan fosforin hinnan nousu. Siis sen raaka-aineen, jonka Yara saa omasta valmiista kaivoksestaan Siilinjärveltä. Sokli on vielä takataskussa mutta enintään vuoden, jonka kuluessa kaivostoiminta tulisi aloittaa.